Vanhempien masennus ja stressi yhteydessä keskoslasten kehityksen ongelmiin (Väitös: LL Mira Huhtala, 13.11.2015, kansanterveystiede ja lastentautioppi)

​Turun yliopiston tiedote 5.11.2015

Lapsen ennenaikainen syntymä on vanhemmille aina stressaava kokemus. Keskoslasten vanhemmilla onkin kohonnut riski ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen erityisesti ensimmäisen vuoden ajan syntymän jälkeen.

– Keskosena syntyneillä lapsilla on todettu täysiaikaisia lapsia enemmän kehityksellisiä ongelmia. Keskosuuteen liittyvien biologisten riskien ja komplikaatioiden lisäksi vanhempien huonompi psyykkinen hyvinvointi voi vaikuttaa keskosten kehitysennusteeseen, Huhtala kertoo.

Keskosten äidit olivat Huhtalan tutkimuksen mukaan isiä masentuneempia ja heillä oli huonommaksi koettu elämänhallinnan tunne. Äideille stressiä aiheutti vanhempana olemiseen, parisuhteeseen ja puolisoon liittyvät tekijät. Isät puolestaan kokivat äitejä enemmän lapsen ominaisuuksiin liittyvää stressiä.

– Tämä tulos selittää hyvin myös sitä, että älylliseltä kehitykseltään viiveisten lasten isillä oli useammin merkittäviä masennusoireita, Huhtala sanoo.

Sekä äitien että isien masennusoireilla ja stressillä on yhteys lasten käytöksen ja sosio-emotionaalisen kehityksen ongelmiin. Tutkimustulosten perusteella ei kuitenkaan voitu päätellä, ovatko vanhempien masennus- ja stressioireet lapsen huonomman kehityksen syy vai seuraus. 

– On myös mahdollista, että lapsen kehitysongelmat aiheuttavat masennusoireita ja stressiä heidän vanhemmilleen vielä useita vuosia keskoslapsen syntymän jälkeen, Huhtala toteaa.

Vuosia kestäneessä tutkimuksessa tarkasteltiin sekä lapsia että vanhempia

Tutkimuksessa hyvin pienipainoisina, eli korkeintaan 1500 gramman painoisina syntyneiden lasten vanhemmilta kysyttiin heidän mielialaansa sekä vanhemmuuteen liittyvään stressiin ja elämänhallinnan tunteisiin liittyviä kysymyksiä, kun lapset olivat 2- ja 4-vuotiaita. Lisäksi vanhemmilta kysyttiin lapsen käyttäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä kysymyksiä, kun lapset olivat 3- ja 5-vuotiaita.

Keskoslasten älyllisen kehityksen taso testattiin 2-vuotiaana. Kun keskoslapset aloittivat koulun, he raportoivat oman näkemyksensä terveyteen liittyvästä elämänlaadustaan. Tutkimuksen lapset olivat syntyneet vuosina 2001–2006.

– Tavoitteenani oli tutkia vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin ja keskoslasten kehityksen välisiä yhteyksiä, sillä kirjallisuudessa on kuvattu lapsen sosiaalisen ympäristön muokkaavan lapsen kehitystä lisääntyvässä määrin lapsen varttuessa, Huhtala kertoo.

Keskoslasten terveysongelmat ovat taakka lapselle ja koko perheelle
Vaikka kehittyneellä keskoshoidolla on saatu yhä useampi lapsi selviytymään pienistä raskausviikoista huolimatta, on heillä täysiaikaisena syntyneitä lapsia enemmän terveydellisiä ongelmia.

Huhtala totesi väitöstutkimuksessaan, että noin 35 prosentilla pienipainoisena syntyneistä keskosista oli koulun alkaessa vähintään yksi keskosuuteen liittyvä pitkäaikaissairaus. He ilmoittivat elämänlaatunsa olevan huonomman ja heidän perheensä yleinen toimivuus oli huonompaa kuin terveiden keskoslasten perheissä.

– Tärkeä tulos oli kuitenkin myös se, että niillä keskosena syntyneillä lapsilla, joilla ei koulun alkaessa ollut pitkäaikaissairauksia, oli yhtä hyvä elämänlaatu kuin täysiaikaisena syntyneillä lapsilla, Huhtala painottaa.

Väitöstutkimuksen tulokset ovat kliinikoille apuna, kun he kertovat nykyaikaisen kehittyneen keskoshoidon aikana syntyneiden keskoslasten vanhemmille ennusteita lapsen kehittymisestä ja elämänlaadusta. Tutkimus antaa myös tietoa esimerkiksi neuvolan henkilökunnalle, jotta tuen tarpeessa olevat vanhemmat tunnistettaisiin ja heitä voitaisiin auttaa.

– Valtaosa keskoslapsista selviytyy ilman kehityksen ongelmia ja keskosuuteen liittyviä pitkäaikaissairauksia. Jotta keskoslasten kehitys olisi mahdollisimman hyvää ja ikätasoista, tulisi heidän vanhempiensa psyykkistä hyvinvointia arvioida ja tukea paitsi keskoshoidon aikana niin myös sen jälkeen.

***

Perjantaina 13. marraskuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Mira Huhtalan väitöskirja Psychological well-being of the parents and child development, behavior, and quality of life in very low birth weight infants (Vanhempien psyykkinen hyvinvointi ja hyvin pienipainoisena syntyneiden lasten kehitys, käyttäytyminen ja elämänlaatu). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Tuula Tamminen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Päivi Rautava Turun yliopistosta.

LL Mira Huhtala on syntynyt vuonna 1975 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1995 Luostarivuoren lukiosta Turusta. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Huhtala suoritti 2008 Turun yliopistossa. Hän työskentelee erikoistuvana lääkärinä TYKSin syöpäklinikassa. Väitös kuuluu kansanterveystieteen ja lastentautiopin alaan.