Valtiontuet kansainvälisessä kaupassa ovat ongelma Maailman kauppajärjestölle WTO:lle (Väitös: LL.M. Gurwinder Singh, 6.11.2015, kauppaoikeus)
Gurwinder Singh tutkii väitöstyössään valtiontukia osana kansainvälistä kauppaa ja sitä säätelevän Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimuskäytäntöjä. Singh yhdistää väitöstutkimuksessaan oikeustieteellisiä ja taloustieteellisiä käsitteitä, mikä on tärkeää kansainvälisen markkinajärjestelmän ymmärtämiseksi sekä oikeutettujen tai ei-oikeutettujen valtiontukien tunnistamiseksi.
Turun yliopiston tiedote 3.11.2015
Kansainvälisen kaupan sääntelyn siirtyminen kansainvälisestä yleissopimuksesta (GATT) vuonna 1995 perustetulle WTO:lle tapahtui sekä poliittisista, oikeudellisista että taloudellisista syistä. WTO:n päätavoite on edistää vapaata kauppaa. Vapaa kauppa perustuu ajatukselle, että valtiot eivät tavallisesti kuluta omaa tuotantoaan kokonaan, vaan osa tuotannosta vaihdetaan muiden maiden kanssa tai varastoidaan.
Singhin mukaan keskustelua siitä, että valtioiden välistä liiketoimintaa tulee säädellä yhteisesti sovittujen arvojen kautta, käytiin aktiivisesti jo ennen vapaakaupan edistämiseen pyrkivän Maailman kauppajärjestön perustamista.
Tutkimuksessaan Singh tarkastelee kansainvälisen kaupan arvoja ja niiden pohjalta toteutettua kansainvälisen kaupan säätelyä, jonka tavoitteena on ollut edistää kehittyvien ja vähemmän kehittyneiden maiden kaupankäyntiä ja taloudellista kehitystä.
– On tärkeää huomata, että nykyisessä muodossaan Maailman kauppajärjestön edistämä markkinajärjestelmä vaikuttaa sopimusten kautta yksilöihin, yhteiskuntiin ja valtioihin. Siksi nämä WTO:n sopimusten kautta toteutettavat politiikkatoimet ovat tavallaan koeteltava hypoteesi, eivätkä ainoastaan laillisten opinkappaleiden tai taloustieteellisten käsitteiden soveltamista.
Valtiontuet johtavat protektionismiin ja heikentävät kehittyvien maiden kaupankäynnin mahdollisuuksia
Singhin mukaan Maailman kauppajärjestöä perustettaessa GATT:sta ja Kansainvälisestä kauppajärjestöstä (ITO) saatujen aikaisempien kokemusten perusteella huomattiin, että kaupankäynti lyhyen aikavälin tavoitteilla ei välttämättä luo kestävää ratkaisua vapaan kaupan synnyttämän yksilöiden hyvinvoinnin pohjaksi.
Tämän vuoksi WTO:n toiminta on perustettu laajemmille ja pitkäaikaisemmille tavoitteille, joiden periaatteena on, että vapaan kaupan tulisi hyödyttää kehittyviä ja vähemmän kehittyneitä maita.
– Säätelemättömät valtiontuet maataloudessa tai teollisuudessa johtavat protektionismiin ja loukkaavat WTO:n asettamia vapaan kaupan tavoitteita. Tutkimukseni ensisijainen näkökulma on tarkastella valtiontukia sekä valtionapua hyvinvoinnin ja kehityksen edistämiseksi, Singh toteaa.
**
Perjantaina 6. marraskuuta kello 12 esitetään Turun yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi LL.M. Gurwinder Singhin väitöskirja Subsidies in International Trade from the WTO Perspective. A Legal and Economic Analysis.
Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Petros Mavroidis (Edwin B. Parker Professor of Law at Columbia Law School, New York) ja kustoksena professori Jarmo Tuomisto (Turun yliopisto).