Valokerroskuvaus on käyttökelpoinen menetelmä sepelvaltimotaudin hoitotulosten arvioinnissa (Väitös: LL Tuomas Lehtinen-Svahn, 9.10.2015, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)
Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta selviää, että sepelvaltimon valokerroskuvaus on turvallinen kuvantamismenetelmä, joka soveltuu sepelvaltimoiden tautimuutosten tutkimiseen sekä hoitotuloksen arviointiin pallolaajennuksen jälkeen. Menetelmästä voi olla apua arvioitaessa veren hyytymistä estävän lääkityksen kestoa sepelvaltimotoimenpiteen jälkeen.
Turun yliopiston tiedote 1.10.2015
LL Tuomas Lehtinen-Svahnin väitöskirjassa selvitetään sepelvaltimonsisäisen valokerroskuvauksen (optical coherence tomography, OCT) turvallisuutta ja soveltuvuutta sepelvaltimotautimuutosten sekä suonen paranemisen arvioimiseen erilaisten sepelvaltimostenttien asennuksen jälkeen.
– Sepelvaltimotaudin tutkimus- ja hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Sepelvaltimon valokerroskuvauksella voidaan kuvantaa sepelvaltimoiden rakenteita ennennäkemättömän tarkasti, Turun yliopistossa väittelevä Tuomas Lehtinen-Svahn kertoo.
Sepelvaltimotauti on merkittävä kansansairaus ja yksi yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Nyt saavutetuilla tutkimustuloksilla on merkitystä valokerroskuvauksen käytölle sepelvaltimotoimenpiteen yhteydessä. Tulokset voivat auttaa myös veren hyytymistä estävän lääkityksen keston yksilöllisessä arvioinnissa sepelvaltimotoimenpiteen jälkeen.
Turvallinen tutkimusmenetelmä
Sepelvaltimon valokerroskuvaus osoittautui turvalliseksi tutkimusmenetelmäksi.
– Kun valokerroskuvaus suoritetaan tavanomaisen sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen yhteydessä, tuottaa uusi menetelmä lisätietoa, jolla on vaikutusta potilaan taudinmääritykseen ja hoitoon. Valokerroskuvausta voidaan käyttää myös hoitotuloksen arvioimiseen pallolaajennuksen ja stentin asennuksen jälkeen, väittelijä sanoo.
Lehtinen-Svahnin tutkimus osoitti myös, että suonen paraneminen pallolaajennuksen jälkeen on erilaista riippuen siitä, millainen stentti sepelvaltimoon on asennettu. Stentillä tarkoitetaan pallolaajennuksen yhteydessä sepelvaltimon sisälle asennettua, yleensä metallista valmistettua verkkoputkea, jonka tarkoitus on estää hoidetun suonen ahtautuminen uudelleen.
– Stentin viivästynyt päällystyminen verisuonen pintakerroksen solukolla voi altistaa verihyytymän syntymiselle stentin sisälle. Tämä voi pahimmillaan johtaa toimenpiteen jälkeiseen sydäninfarktiin, mikäli veren hyytymistä estävä lääkitys ei ole riittävä. Valokerroskuvaus voi olla avuksi, kun arvioidaan veren hyytymistä estävän lääkehoidon kestoa sepelvaltimotoimenpiteen jälkeen, Lehtinen-Svahn sanoo.
***
Perjantaina 9. lokakuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tyks, T-sairaala, 1. krs (TG1), Johan Haartman -sali, Hämeenkatu 11, Turku) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Tuomas Lehtinen-Svahnin väitöskirja Vascular Healing after Coronary Stenting Evaluated by Optical Coherence Tomography (Sepelvaltimon paranemisen arvioiminen valokerroskuvauksella stenttauksen jälkeen). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Johanna Kuusisto Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta ja kustoksena professori Juhani Airaksinen Turun yliopistosta.
LL Tuomas Lehtinen-Svahn on syntynyt 1979 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1998 Turun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Lehtinen-Svahn suoritti vuonna 2004 Turun yliopistossa. Hän toimii kardiologian erikoislääkärinä Turun kaupunginsairaalassa. Väitös kuuluu kardiologian ja kardiovaskulaarilääketieteen alaan.
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/