Väittelijä tuo esille neljä välinettä sopimusten välisten liityntöjen arviointiin (Väitös: OTM Aleksandra Kiskonen, 21.8.2015, oikeustiede)

13.08.2015

Oikeustieteen maisteri Aleksandra Kiskonen ehdottaa Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassaan neljää välinettä sopimusten välisten liityntöjen arviointiin. Välineiden avulla on mahdollista arvioida liitynnän kiinteyttä.

​Turun yliopiston tiedote 13.8.2015

 

Sopimukset voivat liittyä toisiinsa. Sopimusten välinen liityntä voi olla oikeudellisessa arvioinnissa merkityksellinen seikka. Jotta liitynnällä voisi olla merkitystä, sopimusten on muodostettava kokonaisuus. Kokonaisuuden määrittely on liityntätilanteiden moninaisuuden vuoksi kuitenkin haasteellista.

– Liitynnän arviointivälineiden avulla on mahdollista nostaa esiin seikkoja, joihin voidaan kokonaisuuden muodostumisen arvioinnissa kiinnittää huomiota, Kiskonen toteaa.
Kiskosen tutkimuksessaan esille nostamat  liitynnän arviointivälineet ovat itsenäisyys, tarkoitus, erotettavuus ja olennaisuus. Itsenäisyyden avulla on mahdollista tarkastella, onko kyseessä rakenteellinen vai sisällöllinen liityntä. Tarkoituksen avulla määritetään, mihin sopimusten välinen sisällöllinen liityntä perustuu. Erotettavuuden avulla arvioidaan, onko sopimuksella tarkoitus, jonka se voi toteuttaa itsenäisesti. Olennaisuudessa on kysymys sen arvioinnista, mikä on sopimuksen merkitys ja asema suhteessa toiseen sopimukseen.
 
– Välineitä voidaan hyödyntää niin yksittäisten tapausten ratkaisemisessa, sopimusten laadinnassa kuin oikeustieteellisessä keskustelussa, Kiskonen sanoo.

Liitynnän vaikutus päättymisen näkökulmasta

Väitöstyössään Kiskonen myös soveltaa nimeämiään arviointivälineitä tilanteeseen, jossa sopimus päättyy.  Liitynnän vaikutuksen tarkastelu silloin, kun yksi sopimus päättyy, on yksittäinen esimerkkitilanne, jossa sopimus voi vaikuttaa toiseen sopimukseen.
 
– Tutkimuksessani osoitan, että sopimuksen päättyminen voi liitynnän johdosta heijastua sopimukseen liittyviin sopimuksiin ja sopimusten kokonaisuuteen. Sopimukseen liittyvän sopimuksen päättymisen seurauksena sopimuksen tarkoituksen toteutuminen voi estyä, sopimus voi menettää tarkoituksensa, sopimusten yhteinen tavoite voi jäädä saavuttamatta tai sopijapuolen edellytys voi raueta tai osoittautua vääräksi, Kiskonen sanoo.
 
***
 
Perjantaina 21. elokuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Cal 4 -luentosali, Calonia, Caloniankuja 3, Turku) julkisesti tarkastettavaksi oikeustieteen maisteri Aleksandra Kiskosen väitöskirja Sopimusten välinen liityntä ja päättymisen vaikutus. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Vesa Annola Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Ari Saarnilehto.
 
OTM Aleksandra Kiskonen on valmistunut vuonna 2011 oikeustieteen maisteriksi Turun yliopistosta, jossa hän työskentelee tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu oikeustieteen alaan.
Luotu 13.08.2015 | Muokattu 05.08.2021