Väittelijä tunnisti suomen oppimisen ongelmakohtia edistyneiden kielenoppijoiden teksteistä (Väitös: FM Ilmari Ivaska, 4.9.2015, suomen kieli)

​Turun yliopiston tiedote 31.8.2015

 

Ivaska tarkastelee tutkimuksessaan edistyneiden suomenoppijoiden kirjoitettua akateemista kieltä.

 

Suomea toisena kielenä kirjoittavien teksteistä voi tavoittaa niiden erityispiirteitä vertaamalla kirjoitelmia äidinkielisten teksteihin tietokoneavusteisesti.

 

Tutkimuksessa nousee esiin keskenään hyvin erilaisia kielen ilmiöitä, kuten eroja aikamuotojen käytössä, voidaan jakaa -tyyppisissä mahdollisuuden ilmauksissa ja esimerkiksi-sanan käytön yleisyydessä.

 

Ivaskan mukaan monet havaituista eroista liittyvät tutkitulle tekstilajille eli akateemisille kirjoitelmille tyypillisiin tapoihin.

 

– Akateemiselle kielelle on ylipäätään tyypillistä erilaisten mahdollisuuksien ilmaiseminen ja kirjoittajan oman mielipiteen etäännyttäminen näistä mahdollisuuksista. Vastaavasti akateemisessa suomessa olemassa olevasta tiedosta ja saaduista tuloksista on usein tapana kirjoittaa preesensissä, kun taas menneessä ajassa kuvataan ennen muuta tutkimuksen toteutusta, Ivaska kertoo.

 

Ivaska korostaa, että tällaiset tyylilliset sävyerot ja eri kielissä toisistaan poikkeavat konventiot voivat erottaa vielä hyvinkin edistyneitä kielenoppijoita ensikielisistä kirjoittajista.

 

– Kyse ei missään tapauksessa virheiden analysoinnista, vaan havaitut erot ovat todennäköisiä tapoja toimia tietyissä tilanteissa. Useita havaittuja eroja yhdistää lisäksi se, että ensikielisten suomi on jollain lailla toisella kielellä kirjoittavia monimutkaisempaa, Ivaska toteaa.

Tutkimus on osin metodologinen, sillä väitöskirjassa sovelletaan uutta avainrakenneanalyysi-menetelmää, jonka avulla aineistoa lähestytään ilman hypoteeseja siitä, mitkä kielen ilmiöt ovat ominaisia edistyneelle oppijansuomelle. Näin tutkimuskohteiden valikoituminen ei nojaa ainoastaan tutkijan kokemukseen ja intuitioon, mistä syystä käsittelyyn nousee myös ilmiöitä, jotka muutoin voisivat jäädä pimentoon.

 

– Karrikoiden voidaan sanoa, että perinteisiä tutkimuskysymyksiä ”Miksi?” ja ”Miten?” edeltää vielä yksi perustavanlaatuisempi kysymys: ”Mikä?” Tutkija saa siis käsiinsä avaimen aarrearkkuun, jonka sisältöä hän ei tiedä ennalta, Ivaska kuvailee.

 

Tuloksista on konkreettista hyötyä edistynyttä kielitaitoa tavoittelevien kielenoppijoiden koulutuksessa. Toisaalta nyt kehitettyä avainrakenneanalyysi-menetelmää voidaan soveltaa monenlaisiin vertailuihin ja tyypillisten piirteiden etsimiseen.

 

– Tällä tavoin voidaan paikantaa vaikkapa eri tyylejä tai eri aikakausia edustavien tekstien tyypillisiä piirteitä ja niidenvälisiä eroja. Menetelmä on kuin jakoavain, joka voidaan sovittaa kulloiseenkin pulttiin tai mutteriin sopivaksi, Ivaska hymyilee.

 

**

 

Perjantaina 4. syyskuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Fennicum, luentosali XXV, Henrikinkatu 3, Turku) julkisesti tarkastettavaksi FM Ilmari Ivaskan väitöskirja Edistyneen oppijansuomen konstruktiopiirteitä korpusvetoisesti: avainrakenneanalyysi (Corpus-Driven Approach towards Constructional Features of Advanced Learner Finnish: Key Structure Analysis). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Maisa Martin Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena ma. professori Kirsti Siitonen Turun yliopistosta.

 

FM Ilmari Ivaska on syntynyt 1984 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2003 Paraisten lukiosta. Filosofian maisteriksi hän valmistui vuonna 2009 Turun yliopistosta. Ivaska työskentelee tällä hetkellä suomen kielen ja kulttuurin vierailevana luennoitsijana Washingtonin yliopistossa USA:ssa. Väitös kuuluu suomen kielen alaan.

 

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/