Väittelijä tarkasteli suoritusmittauksen vaikutuksia suomalaisiin yliopistoihin (Väitös: KTM Kirsi-Mari Kallio, 10.1.2014, laskentatoimi ja rahoitus)

​Turun yliopiston tiedote 2.1.2014

KTM Kirsi-Mari Kallio esittää laskentatoimen ja rahoituksen alan väitöskirjassaan, että viime vuosien uudistusten myötä yliopistoissa on syntynyt uusi ”suoritusmittausorientoitunut akatemia”, joka kiinnittää entistä enemmän huomiota tuotoksiin, määriin, standardien ja sääntöjen noudattamiseen sekä kolmansien osapuolten suorittamiin evaluointeihin.

‒ Yliopistojen johtamisrakennetta on uudistettu parin viime vuosikymmenen aikana useaan otteeseen.  Suurimmat uudistukset ovat koskeneet yhtäältä valtionohjauksen muutosta resurssi- ja budjettiperäisestä ohjauksesta kohti yhä tulosorientoituneempaa suuntaa sekä toisaalta yliopiston ylimmän johdon muuntautumista lähemmäksi yritysmäistä ammattijohtoa, Kallio sanoo.

Henkilökunta pettynyt tapaan, jolla suorituksia mitataan

Kallio selvitti väitöstutkimuksessaan yliopistojen tulosohjauksen ja erityisesti siihen liittyvän suoritusmittauksen vaikutuksia yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökunnan työhön. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat vuonna 2010 kerätty laaja kyselyaineisto ja vuonna 2012 suoritetut teemahaastattelut. Kyselyyn vastasi yhteensä 966 Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopiston työntekijää.

Kallion mukaan yliopistohenkilökunta on pääosin pettynyt yliopistojen tapaan mitata henkilökuntansa suorituksia.

‒ Lisäksi henkilökunta kokee, että opetus- ja kulttuuriministeriön suunnalta tulevat tulosohjauksen mittarit ohjaavat heitä kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaiseen toimintaan, kuten osaoptimointiin, tulosmittaritehtailuun ja turhan byrokratian kanssa puuhasteluun, Kallio sanoo.

Kallion mukaan tutkimuksen empiirisestä osiosta selviää, että kyselyyn vastanneiden yliopistotyöntekijöiden arvioiden mukaan nykyisessä tulosohjaus- ja johtamisjärjestelmässä sekä laadullinen että määrällinen arviointi näyttävät olevan jossain määrin epäonnistuneita. Mittareita ei ole pystytty luomaan sellaisiksi, että ne aidosti kannustaisivat työntekijöitä.

‒ Henkilöstö kyllä tietää, mitä heiltä mittarien valossa odotetaan, mutta sen koommin laadulliset kuin määrällisetkään arviointimenetelmät eivät tunnu kannustavan työntekijöitä nykyisellään.

Vaarana mekaaninen tulosten ja suoritusten tavoittelu

Väitöstutkimuksen kyselyn tulosten mukaan työssä koettu stressi ja erityisesti paine julkaista ovat selkeästi lisääntyneet akateemista työtä tekevän henkilökunnan keskuudessa.

‒ Erityisesti tämä ilmenee tutkimustyössä. Tutkimuksen tekemistä ja julkaisemista verrattiin pelin pelaamiseen ja yliopistoja nimitettiin ”maisteri- ja paperitehtaiksi”. Lisäksi kyselyn vastaajien mielestä tiedemaailmassa on lisääntynyt ”arvottoman nollatutkimuksen” tekeminen eli julkaiseminen julkaisemisen, ei kiinnostavien tieteellisten tulosten vuoksi.

Kallio sanoo, että vaarana nykyisenkaltaisia tuloksia korostavassa järjestelmässä on, että ajaudutaan tulkinnallisesta suoritusmittauksesta mekaaniseen tulosten ja suoritusten tavoitteluun.

‒ Toisin sanoen tavoitteista tulee toissijaisia niitä kuvaaviin indikaattoreihin nähden. Moni kyselyn vastaaja ilmaisi huolensa siitä, että tällainen kehitys johtaa pitkässä juoksussa Suomen innovaatio- ja kilpailukyvyn alasajoon.

Yliopistot aktiivisempia kehittämään johtamistaan

Kallion mukaan tulosohjauksella on ollut myös joitakin positiivisia vaikutuksia yliopistojen sisäiseen johtamiseen.

‒ Yliopistojen johtaminen näyttää tulleen vetreämmäksi ja proaktiivisemmaksi. Erityisesti tutkimusta varten suoritettujen haastattelujen perusteella näyttää siltä, että yliopistoista on tullut aktiivisempia toimijoita johtamisen kehittämisessä kuin ne olivat ennen tulosohjauksen aikaa. Yliopistojen keskushallinnot ja akateemista työtä tekevät tiedekunnat eivät ainoastaan passiivisesti odota opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksiä, vaan osallistuvat aktiivisesti esimerkiksi mittareihin ja indikaattoreihin liittyvään keskusteluun sekä yliopistoissa sisäisesti että julkisuudessa.

***
Perjantaina 10. tammikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Porin yliopistokeskuksen auditorio 240, Pohjoisranta 11 A) julkisesti tarkastettavaksi kauppatieteiden maisteri Kirsi-Mari Kallion väitöskirja ”Ketä kiinnostaa tuottaa tutkintoja ja julkaisuja liukuhihnaperiaatteella…? – Suoritusmittauksen vaikutukset tulosohjattujen yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökunnan työhön”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jukka Pellinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Timo Hyvönen.

KTM Kirsi-Mari Kallio on syntynyt 1979 Porissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1998 Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta. Kauppatieteiden maisteriksi Kallio valmistui 2004 Turun kauppakorkeakoulusta. Parhaillaan hän toimii tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu laskentatoimen ja rahoituksen alaan.