Väittelijä selvitti perinnöllisten dementioiden taustatekijöitä (Väitös: FM Maija Siitonen, 21.11.2015, lääketieteellinen genetiikka)

​Turun yliopiston tiedote 13.11.2015

FM Maija Siitonen tutki väitöskirjatyössään kahden verisuoniperäisen neurodegeneraatiota aiheuttavan sairauden taustatekijöitä.

‒ Väestön ikääntymisen myötä myös muistihäiriöstä kärsivien henkilöiden määrä on noussut viime vuosikymmenien aikana. Verisuoniperäisistä syistä johtuvat syyt ovat heti Alzheimerin taudin jälkeen toisiksi yleisin kognition heikentymistä aiheuttava tekijä. Tautien taustalla olevan geenivirheen tunteminen voi helpottaa sairauksien diagnostiikkaa ja taudinkuvaa muuntelevien tekijöiden tunteminen parantaa potilaille annettavaa elintapaneuvontaa, Siitonen kertoo. 

Terveelliset elintavat voivat suojata perinnölliseltä dementialta

CADASIL (Cerebral Autosomal Dominant Arteriopathy with Subcortical Infarcts and Leukoencephalopathy) on yleisin perinnöllinen verisuoniperäinen kognition heikentymiseen johtava tauti. Suomessa suurin osa potilaista kantaa samaa mutaatiota NOTCH3-geenissä.  Tutkimukseen valittiin 134 suomalaista p.Arg133Cys-mutaatiota kantavaa potilasta.

Tutkimukseen valituista geeneistä apolipoproteiini E:n (APOE) ja angiotensinogeenin (AGT) tiettyjen geenimuotojen on aiemmin osoitettu assosioituvan aivoinfarktin kanssa. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan voitu osoittaa tilastollisesti merkitsevää yhteyttä APOE-, AGT- tai NOTCH3-geenin polymorfioiden ja migreenin tai varhaisemman aivoinfarktin välillä CADASIL-potilasaineistossa.

‒ Käytetyn potilasaineiston ainutlaatuisuudesta huolimatta geneettisten taustatekijöiden tutkimukseen tarvittaneen kansainvälistä yhteistyötä, laajempia potilasaineistoja ja koko genomin kattavia assosiaatiotutkimuksia, Siitonen sanoo.
Siitonen tutki myös elintapojen vaikutusta CADASIL-potilaiden taudinkuvaan CADASIL-tautia sairastavien identtisten kaksosten avulla.

‒ Samanlaisesta perimästä huolimatta toinen kaksosista sairastui huomattavasti aiemmin saaden ensimmäisen aivoinfarktin 14 vuotta ennen veljeään. Merkittävimmät erot veljesten elintavoissa olivat tupakointi, aktiivinen liikunta ja statiinilääkitys. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että terveelliset elintavat voivat vaikuttaa positiivisesti CADASIL-potilaiden taudinkuvaan. Tulos on kuitenkin varmistettava vielä laajemmassa aineistossa.

Geenitutkimus helpottaa diagnoosia

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin myös ruotsalaisen multi-infarktidementiaa sairastavan suvun taudin taustoja. Suvun alun perin saama CADASIL-diagnoosi osoitettiin vääräksi useiden geneettisten, patologisten ja kuvantamistutkimusten avulla. Lisäksi taudin taustalla olevaa geenivirhettä selvitettiin, ja parhaaksi kandidaatiksi osoittautui COL4A1-geenissä sijaitseva muutos.

‒ Usein diagnoosin tekeminen pelkän kliinisen taudinkuvan perusteella voi olla haastavaa, sillä taudit voivat muistuttaa oirekirjoltaan tosiaan. Perinnöllisten tautien kohdalla tautia aiheuttavan geenivirheen tunteminen mahdollistaa varman ja oikean diagnoosin.

***

Lauantaina 21. marraskuuta 2015 kello 12.00 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Maija Siitosen väitöskirja Genetics of inherited small vessel diseases – In search of a novel small vessel disease and modifiers of the clinical course of CADASIL. Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Katarina Pelin Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Johanna Schleutker Turun yliopistosta.

FM Maija Siitonen on syntynyt vuonna 1981 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2000 Imatran yhteislukiosta. Filosofian maisteriksi Siitonen valmistui 2006 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu lääketieteellisen genetiikan alaan.