Väittelijä selvitti Lymen borrelioosin taudinkuvaan vaikuttavia tekijöitä (Väitös: FM Jemiina Salo, 30.9.2016, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

​Turun yliopiston tiedote 22.9.2016

Borrelia-bakteerien pintamolekyylit, adhesiinit, ovat avainasemassa Lymen borrelioosin patogeneesissä. Jemiina Salo osoitti Turun yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessa, että eri Borrelia-alalajien DbpA- ja DbpB-adhesiiniproteiinien biologisessa aktiivisuudessa on eroa. Lisäksi tutkimus osoitti, että Dbp-proteiineilla näyttää olevan Lymen borrelioosin patogeneesissä suurempi merkitys kuin aikaisemmin on oletettu.

Lymen borrelioosi on yleisin vektorivälitteinen infektiotauti pohjoisella pallonpuoliskolla. Infektoituneet Ixodes-suvun puutiaiset levittävät taudinaiheuttajaa enimmäkseen pieniin nisäkkäisiin ja lintuihin, mutta joskus myös ihmisiin. Suomessa ja muualla Euroopassa Lymen borrelioosia aiheuttaa pääasiassa kolme Borrelia-bakteerin alalajia, Borrelia garinii, Borrelia afzelii ja Borrelia burgdorferi sensu stricto.

‒ Eri Borrelia-alalajeilla on taipumus hakeutua eri kudoksiin isännässä, ja näin ollen ne aiheuttavat erilaisen taudinkuvan potilaissa. Neuroborrelioositapaukset ovat useimmiten B. gariniin, krooniset iho-oireet lähinnä B. afzeliin ja sydän- ja niveloireet tavallisesti B. burgdorferi sensu stricton aiheuttamia. Molekyylitason mekanismeja tämän ilmiön takana ei vielä täysin kuitenkaan tunneta, selventää Salo väitöstutkimuksensa taustoja.

Voimakkaan nivelturvotuksen syntymekanismit tarkentuvat

Borrelia-bakteerin kyvyllä sitoutua soluväliaineen dekoriiniin DbpA- ja DbpB-adhesiiniproteiinien välityksellä on aiemmin osoitettu olevan tärkeä rooli infektiossa.
Tutkimuksessa havaittiin, että eri Borrelia-alalajien Dbp-proteiineilla on erilainen kyky sitoutua dekoriiniin ja dekoriinia ilmentäviin soluihin. Lisäksi Dbp-proteiinien havaittiin sitoutuvan biglykaani-nimiseen molekyyliin ja sitä ilmentäviin soluihin. Dekoriinia on erityisesti sidekudoksissa, kuten ihossa ja nivelissä, kun taas biglykaania löytyy muun muassa verisuonten seinämistä.

Aikaisemmin on osoitettu, että Dbp-proteiineilla on tärkeä merkitys taudin levinneessä vaiheessa, kun bakteerit ovat päässeet kohdekudoksiinsa, esimerkiksi niveliin. Tulokset kuitenkin osoittavat, että B. gariniin DbpA ja DbpB-proteiinit kykenevät sitoutumaan verisuonten seinämän endoteelisoluista löytyvään biglykaaniin verenkierron virtausolosuhteita vastaavassa koeasetelmassa.

‒ Tällä sitoutumisominaisuudella saattaa olla merkitystä myös taudin alkuvaiheessa ja bakteerin leviämisessä keskushermostoon, Salo kertoo.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että Dbp-proteiineilla on tärkeä merkitys nivelturvotuksen synnyssä ja bakteeri-DNA:n säilymisessä antibioottihoidon jälkeen Lymen borrelioosin hiirimallissa.

‒ Borrelia-bakteeri tarvitsee sekä DbpA- että DbpB-proteiineja kyetäkseen leviämään uudessa isännässä tehokkaasti ja aiheuttamaan voimakkaan nivelturvotuksen. Dbp-proteiinit mahdollistivat myös bakteeri-DNA:n jäämisen hiiren nivelkudokseen antibioottihoidon jälkeen. Emme kuitenkaan pystyneet osoittamaan eläviä bakteereja missään kudoksessa hoidon jälkeen, joten bakteerin perimän säilymisen merkitys jää tulevien tutkimusten selvitettäväksi, Salo kertoo.

***

FM Jemiina Salo esittää väitöskirjansa The role of DbpA and B adhesins in the pathogenesis of Lyme borreliosis julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 30.9.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, ICT-talo, Beta-luentosali, Joukahaisenkatu 3-5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Taru Meri (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jaana Vuopio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
FM Jemiina Salo on syntynyt vuonna 1983 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2003 Luostarivuoren lukiossa Turussa. Korkeakoulututkintonsa (FM) Salo suoritti Turun yliopistossa vuonna 2008. Väittelijä työskentelee Turun yliopistossa biolääketieteen laitoksella tohtorikoulutettavana. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 503 1721, jemiina.neuvonen(at)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/salo_jemiina.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/125192