Väittelijä selvitti keuhkoahtaumatautipotilaiden ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä (Väitös: FM, LK Henna Kupiainen, 15.1.2015, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)
Suomalaiset erikoissairaanhoitoa vaativaa keuhkoahtaumatautia sairastavat potilaat ovat monimuotoinen potilasryhmä, joiden elämänlaatuun ja ennusteeseen vaikuttavat perimä, tupakoinnin lopettaminen, fyysinen aktiivisuus ja krooniset sairaudet.
Turun yliopiston tiedote 8.1.2016
Keuhkoahtaumatauti on maailman neljänneksi yleisin kuolinsyy, eikä sairauteen ole parantavaa hoitoa. Kyse on merkittävästä kansansairaudesta: Suomessa keuhkoahtaumatautia sairastaa arvioiden mukaan 5‒9 prosenttia aikuisväestöstä.
FM, LK Henna Kupiainen tarkasteli keuhkosairausopin ja kliinisen allergologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan suomalaisten keuhkoahtaumapotilaiden elämänlaatua ja kuolleisuutta sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusryhmä, jonka osana Kupiainen teki väitöskirjatutkimuksensa, keräsi noin 1000 erikoissairaanhoitoa vaatineen keuhkoahtaumatautipotilaan sairauskertomustiedot sekä seurasi potilaita vuosia kyselytutkimuksin.
‒ Keuhkoahtaumataudin kehittymiselle altistavia geenejä tunnetaan toistaiseksi melko vähän. Havaitsimme tutkimuksessamme, että nikotiiniherkän asetyylikoliinireseptorin mutaatio on keuhkoahtaumatautipotilailla yleisempi kuin suomalaisessa väestössä keskimäärin. Keuhkoahtaumatautipotilaiden, joilta kyseinen mutaatio löytyi, kuolleisuus oli suurempaa kuin muiden. Kohonnut kuolleisuus havaittiin myös toisessa suomalaisaineistossa, joka koostui tupakoivista miehistä, Kupiainen kertoo.
Addiktioherkkään potilasryhmään kiinnitettävä erityistä huomiota
Kaikilla tutkituilla keuhkoahtaumapotilailla oli pitkä tupakointihistoria, mutta lähes 60 prosenttia potilaista oli onnistunut lopettamaan tupakoinnin joko ennen tutkimusta tai sen kuluessa. 28 prosenttia oli lopettanut tupakoinnin jo ennen keuhkoahtaumatautidiagnoosia. Tässä ryhmässä enemmistö oli miehiä, joilla oli runsaasti tupakoinnin lopettamiseen motivoivia sydänsairauksia. Tutkitussa potilasryhmässä tupakoinnin lopettaneet olivat myös keskimäärin vanhempia kuin edelleen tupakoivat.
Tupakoinnin lopettamisessa epäonnistuneilla on enemmän mielenterveyden ongelmia ja alkoholin liikakäyttöä kuin lopettaneilla. Korkeammasta iästä ja suuremmasta sydäntautisairastavuudesta huolimatta tupakoinnin lopettaneiden kuolleisuus on matalampaa kuin muiden.
‒ Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että osa potilaista on herkempiä kehittämään riippuvuuksia, mikä voidaan havaita alkoholismin ja tupakoinnin yhtäaikaisesta esiintymisestä. Addiktioherkkyys yhdistettynä runsaaseen psykiatriseen sairastavuuteen vaikuttaa olevan tappava yhdistelmä, ja tähän potilasryhmään pitäisikin kiinnittää erityistä huomiota, Kupiainen toteaa.
Hengenahdistus erottelee fyysisesti aktiiviset ja inaktiiviset potilaat
Tutkimuksessa selvitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa myös keuhkoahtaumatautipotilaiden spontaaneja liikuntatottumuksia. Noin puolet tutkimusaineiston keuhkoahtaumatautipotilaista oli fyysisesti aktiivisia, ja harrastettujen lajien kirjo oli laaja.
‒ Mielikuva passiivisista, huonokuntoisista keuhkoahtaumatautipotilaista ei vastaa totuutta. Oli yllättävää havaita, että fyysisesti aktiiviset potilaat eivät kuitenkaan ole nuorempia, terveempiä tai hoikempia kuin fyysisesti inaktiiviset ja keuhkofunktioiden lasku selitti inaktiivisuutta vasta kun tauti oli vaikea. Sen sijaan hengenahdistuksen tunne vaikuttaa fyysiseen aktivisuuteen voimakkaasti. Jos potilas kokee hengenahdistusta – keuhkofunktioista riippumatta – hänellä on selkeästi suurempi todennäköisyys olla fyysisesti inaktiivinen.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että keuhkosairautensa vuoksi kuntoutusta saaneet potilaat eivät olleet sen aktiivisempia kuin muutkaan.
Sekamuotoista astma-COPD:tä sairastavien elämänlaatu huonointa tutkituista
Astman ja keuhkoahtaumataudin väliin jää joukko potilaita, joilla on molempiin tauteihin sopivia oireita ja löydöksiä. Potilasryhmästä on viime vuosina alettu käyttää diagnoosia sekamuotoinen astma-COPD. Suomessa tätä potilasryhmää on tutkittu vain vähän, vaikka esimerkiksi Kupiaisen väitöstutkimuksen aineiston keuhkoahtaumapotilaista lähes neljäsosa kuului tähän ryhmään. Ominaisuuksiltaan sekamuotoinen astma-COPD -potilaat sijoittuvat astma- ja keuhkoahtaumatautipotilaiden välimaastoon niin iän, keuhkofunktioiden kuin muiden sairauksien esiintyvyyden puolesta.
‒ Yllättävää kyllä, heidän terveyteen liittyvä elämänlaatunsa oli merkittävästi huonompaa kuin astma- tai keuhkoahtaumatautipotilailla, tarkasteltiin sitten yleistä tai keuhkospesifistä elämänlaatua.
***
Filosofian maisteri ja lääketieteen kandidaatti Henna Kupiainen esittää väitöskirjansa Clinical and genetic markers in disease progression – a study among subjects with obstructive lung diseases julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.1.2016 klo 12 (TYKS, T-sairaala, Risto Lahesmaa -sali).
Vastaväittäjänä toimii professori Jaakko Kaprio (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Tarja Laitinen.
FM, LK Henna Kupiainen on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2003 (Savonlinnan lyseon lukio). Korkeakoulututkintonsa (FM) Kupiainen suoritti 2008 Jyväskylän yliopistossa ja (LK) 2013 Tarton yliopistossa. Väitöksen alana on keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia.