Väittelijä löysi uuden työkalun diabeteksen tutkimukseen (Väitös: FM Kirsi Mikkola, 10.6.2017, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

​Turun yliopiston tiedote 2.6.2017

Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavien beetasolujen määrä ja toimintakyky vähenee. Haiman beetasolujen kajoamaton kuvantaminen PET-kameralla (positroniemissiotomografia) sairauden varhaisessa vaiheessa avaisi uusia mahdollisuuksia diabeteksen sairausmekanismien sekä beetasolujen määrän ja toiminnan ymmärtämiseen. Se myös mahdollistaisi uusien lääkehoitojen kehityksen.

– Näiden syiden vuoksi lähdin väitöskirjatyössäni kehittämään uusia radioaktiivia merkkiaineita, joita voitaisiin hyödyntää potilaiden beetasolujen kuvantamisessa. Tällä hetkellä sairaaloissa ei ole käytössä haiman beetasolujen kuvantamiseen soveltuvaa merkkiainetta, Kirsi Mikkola sanoo.

Väitöskirjassaan Mikkola kehitti ja vertaili viittä Turun PET-keskuksessa kehitettyä PET-merkkiainetta ja niiden soveltuvuutta haiman beetasolujen kuvantamiseen. Tutkimuksen tuloksena Mikkola totesi, että merkkiaine [18F]exendin-4 on lupaava ja soveltuu jatkotutkimuksiin potilailla.

– Kyseisellä PET-keskuksessa kehitetyllä merkkiaineella on korkea ominaisaktiivisuus, joka on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, kun kuvannetaan soluja, joiden määrä on kudoksessa vähäinen ja vähenee edelleen sairauden edetessä, Mikkola kertoo.

Muita merkkiaineen lupaavia ominaisuuksia olivat sen tarkka kohdentuminen beetasoluihin sekä alhainen säderasitus potilaalle. Näiden ominaisuuksien vuoksi seuraava vaihe merkkiaineen kehitystyössä ovat potilastutkimuksien suorittaminen.

– Jotta haiman beetasolumassan kuvantaminen olisi mahdollista, tarvitaan jokin beetasoluille tyypillinen tunniste ja tähän tunnisteeseen kohdentuva PET-kuvantamiseen soveltuva merkkiaine. Beetasolujen tutkimisen tekee hankalaksi niiden vähäinen määrä, jakautuminen koko haiman alueelle sekä haiman sijainti syvällä vatsaontelossa, Mikkola taustoittaa.

Beetasolukuvantamisen ohella kajoamaton, alhaisen sädeannoksen aiheuttava kuvantamismenetelmä mahdollistaisi Mikkolan mukaan saarekesolusiirrännäisten kuvantamisen sekä solujen selviämiseen vaikuttavien ominaisuuksien tutkimisen.

– Haiman beetasolujen kuvantamiseen soveltuvaa merkkiainetta voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös muun muassa haimakasvainten kuvantamisessa, Mikkola huomauttaa.

***

FM Kirsi Mikkola esittää väitöskirjansa VMAT2 and GLP-1R targeting tracers for pancreatic beta cell imaging julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 10.6.2017 klo 12 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Danielle Vugts (VU University Medical Center, Alankomaat) ja kustoksena professori Olof Solin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Kirsi Mikkola on syntynyt vuonna 1982 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Haapajärven lukiossa 2001. Mikkola suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2010. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Mikkola työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0443677749, kkmikk(at)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/mikkola_kirsi.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6864-0