Väittelijä kehitti uuden lääkkeen herpestä vastaan (Väitös: FM Henrik Paavilainen, 24.3.2017, virusoppi)
Noin puolet ihmisistä kantaa herpestä, monet tietämättään. Huuli- ja genitaaliherpeksen lisäksi virus voi aiheuttaa silmäinfektion. Silmässä viruksesta esiintyy usein lääkeresistenttejäkin muotoja. Turun yliopistossa väittelevä Henrik Paavilainen kehitti ja tutki väitöskirjatyössään herpesinfektioon uutta lääkettä, joka soveltuu erityisesti silmän infektion hoitoon.
Turun yliopiston tiedote 17.3.2017
Herpesinfektiot ovat yleinen vaiva. Yskänrokkoviruksen, eli Herpes simplex -viruksen (HSV), tunnetuin oire on huuliherpesrakkula, jonka yleisin aiheuttaja on HSV-1. Sukuelinten herpestä sen sijaan aiheuttaa HSV-2. Herpes voi aiheuttaa myös silmäinfektion ja harvoin aivotulehduksen.
– Herpestä vastaan on olemassa turvallinen lääke, asikloviiri, mutta viruksesta esiintyy myös lääkeresistenttejä kantoja. Erityisen yleisiä lääkeresistentit herpesinfektiot ovat immuunipuutoksesta kärsivillä, esimerkiksi kudossiirrännäisen saaneilla, sekä herpeksen aiheuttamissa silmäinfektiossa. Silmän infektio onkin yleisin infektioperäisen sokeuden aiheuttaja länsimaissa. Uusille lääkehoidoille on siis tarvetta, Henrik Paavilainen sanoo.
Paavilainen kehitti väitöskirjatyössään uudenlaista lääkettä HSV:n aiheuttaman infektion hoitoon. Tämä biologinen lääke, RNA-parvi, tehosi kaikkiin tutkittuihin HSV-1 ja -2 viruksiin. RNA-lääke oli lupaava myös HSV-silmäinfektion hoitomallissa.
– Aloitin lääkekehitysprojektin tietokonepohjaisella HSV:n geenien sekvenssin tutkimisella, valitsin sopivan vaikutuskohteen ja etenin in vitro- ja in vivo -kokeiden kautta lopputulokseen, joka oli, että biologinen lääke, RNA-parvi, on potentiaalinen kehityssuunta HSV-infektiota vastaan, Paavilainen kertoo.
Lääkeresistenssin syntyminen uutta lääkettä vastaan on epätodennäköistä
Paavilainen on toiminut lääketutkimuksen tohtoriohjelmassa (DRDP). Lääkekehityksen ensiaskeleet sekä käytännön tutkimus toteutettiin Turun yliopiston virusopin laboratoriossa. RNA-parven tuotanto sekä tuotannon kehitys tapahtui Helsingin yliopistossa.
– Yhteistyö tämän kaltaisessa projektissa on ensiarvoisen tärkeää. Voidaan yhdistää kaksi erikoisosaamisalaa ja sitä kautta luoda uutta, Paavilainen sanoo.
Pieniin RNA-molekyyleihin perustuvaa siRNA-lääkekehitystä tehdään maailmalla laajasti. Entsymaattisesti valmistetun RNA-parven käyttö lääkeaihiona on huomattavasti harvinaisempaa ja herpesinfektiota vastaan ainutlaatuista maailmassa. RNA-parven avulla on voitu välttää perinteisten siRNA-lääkkeiden pulmia: esimerkiksi lääkeresistenssin syntyminen on erittäin epätodennäköistä parvea vastaan.
– Tavallista siRNA-molekyyliä vastaan yhden emäksen muutos virusgenomissa voi tehdä lääkkeestä tehottaman. RNA-parvessa puolestaan erilaisia RNA-molekyylejä on huomattava määrä. RNA-parvi onkin ollut tehokas useita Suomessa esiintyviä HSV-viruksia vastaan eikä resistenssiä ole muodostunut in vitro kokeissa, Paavilainen kertoo.
Väitöskirjatyössään Paavilainen sai lupaavia tuloksia myös tautimallissa. Hän onnistui tutkimuksessaan hillitsemään HSV:n erittymistä ja helpottamaan infektion aiheuttamia oireita.
– Vaikka tällaista RNA-lääkettä ei ihan heti apteekin hyllyllä nähdäkään, on se tämän väitöskirjaprojektin myötä jo paljon lähempänä kuin projektia aloittaessa, Paavilainen toteaa.
***
FM Henrik Paavilainen esittää väitöskirjansa Inhibition of herpes simplex virus infection with RNA interference julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.3.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Krystyna Bieńkowska-Szewczyk (Uniwersytet Gdański, Puola) ja kustoksena dosentti Veijo Hukkanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
FM Henrik Paavilainen on syntynyt vuonna 1983 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Ressun lukiossa Helsingissä vuonna 2003. Korkeakoulututkintonsa (FM) Paavilainen suoritti Turun yliopistossa vuonna 2010. Väitöksen alana on virusoppi. Paavilainen työskentelee tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa lääketutkimuksen tohtoriohjelmassa (DRDP).
Väittelijän yhteystiedot: p. 0503737505, hojpaa(at)utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/paavilainen_henrik.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/133712