Väitöstutkimus selvitti Lymen borrelioosin aiheuttaman tautitaakan eri puolilla Suomea (Väitös: LL Eeva Feuth, 13.10.2017, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)
Lääketieteen lisensiaatti Eeva Feuth kartoitti väitöstutkimuksessaan puutiaisten levinneisyyttä ja niiden kantamien taudinaiheuttajien esiintyvyyttä Suomessa. Feuth selvitti tutkimuksessaan Lymen borrelioosin ilmaantuvuuden eri puolilla Suomea ja eri-ikäisessä väestössä. Lisäksi väitöstutkimus paljastaa ihmisen immuunipuolustukseen liittyvän toimintahäiriön, joka näyttäisi altistavan borrelioosin kehittymiselle.
Turun yliopiston tiedote 5.10.2017
Lymen borrelioosi on merkittävin puutiaisten eli punkkien levittämä infektiotauti. Ihminen saa borrelia-bakteerin elimistöönsä puutiaisen pureman välityksellä. Feuthin väitöstutkimuksessa Lymen borrelioosin epidemiologiaa Suomessa ja siinä tapahtuneita muutoksia vuosien 1995–2015 välillä selvitettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. THL:n ylläpitämien valtakunnallisten terveydenhuoltorekisterien perusteella Lymen borrelioosin tapausmäärät ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
‒ Suomessa on viime vuosina raportoitu noin 1 900 pääasiassa vasta-ainemäärityksin varmistettua tautitapausta vuosittain. Nämä edustavat siis myöhäisvaiheen levinneitä borrelia-infektioita. Kun tähän määrään lisätään myös varhaiset, ihoon rajoittuneet erythema migrans -vaiheen infektiot, tapausten vuosittainen kokonaismäärä on maassamme arviolta noin 6 000‒7 000. Tapausmääristä puuttuvat kuitenkin vielä yksityissektorin kliinisesti diagnosoidut borrelioositapaukset, kertoo Feuth.
Myöhäisvaiheen, vasta-ainepositiivisten borrelia-infektioiden vuosittainen ilmaantuvuus on noussut lähes viisinkertaiseksi verrattuna kahden vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen. Tapauksia todetaan jonkin verran enemmän naisilla. Lisäksi alle 10-vuotiailla lapsilla ja yli 60-vuotiailla aikuisilla tapauksia on muita enemmän.
‒ Lymen borrelioosin ilmaantuvuudessa on nähtävillä myös maantieteellisiä eroja siten, että uusia tapauksia raportoidaan vuosittain eniten Kaakkois-Suomessa ja rannikkoalueilla, jatkaa Feuth.
THL:n Terveys 2011 -tutkimuksen puitteissa kerätyn seeruminäyteaineiston perusteella borrelia-vasta-aineiden esiintyvyys oli suomalaisessa aikuisväestössä sen sijaan jonkin verran yleisempää miehillä kuin naisilla. Noin 3,9 %:lla suomalaisista aikuisista todetaan vasta-aineita borrelia-bakteeria kohtaan osoituksena sairastetusta Lymen borrelioosista.
Noin joka kuudes Suomen luonnossa esiintyvä puutiainen kantaa borrelia-bakteeria
Vuonna 2015 järjestetty puutiaiskeräyskampanja poiki kansalaisilta yli 20 000 puutiaista postilähetyksinä Turun yliopistolle. Tämän ”Punkkipankiksi” nimetyn aineiston avulla selvisi, että noin joka kuudes Suomen luonnossa esiintyvä puutiainen kantaa Lymen borrelioosia aiheuttavia borrelia-bakteereita. Puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta löytyi n. 1,5 %:lta puutiaisista. Lisäksi B. miyamotoi -positiviisia puutiaisia löytyi manner-Suomesta, joskin erittäin harvalukuisena.
Puutiaisaineiston perusteella Suomessa esiintyy runsaana sekä I. ricinusta että I. persulcatusta, kahta eri puutiaislajia, jotka välittävät taudinaiheuttajia ihmiseen. Ensimmäinen on levittäytynyt laajasti Etelä-Suomeen ja jälkimmäinen esiintyy ryvästyminä erityisesti Pohjanlahden rannikolla, Pirkanmaalla ja Itä-Suomessa.
‒ Kerätyn puutiaisaineiston myötä tuli esille myös puutiaisten elinalueen leviäminen pohjoisemmaksi viimeisten vuosikymmenien aikana. Pohjoisimmat puutiaislähetykset tulivat Etelä-Lapista.
Tutkimus on osa Turun yliopiston biologian laitoksen, Saaristomeren tutkimuslaitoksen ja biolääketieteen laitoksen yhteistä Puutiaisprojektia.
Väestössä yleinen immuunipuutos näyttäisi altistavan Lymen borrelioosin kehittymiselle
Väitöstutkimuksen neljännessä osatyössä osoitettiin ihmisen immuunipuolustuksen yhden osatekijän, ns. komplementtijärjestelmän heikentyneen toiminnan altistavan borrelioosin kehittymiselle. Ihmisen luonnolliseen immuunipuolustukseen kuuluva komplementtijärjestelmä voi aktivoitua kolmea eri reittiä pitkin. Näistä yksi on lektiinitie, joka toimii puutteellisesti noin neljäsosalla väestöstä eli kyseessä on varsin yleinen immuunipuolustuksen häiriö.
‒ Heikentynyt lektiinitien toiminta todettiin 41 %:lla borrelioosipotilaista, kun vastaavasti verrokeilla lektiinitien toimintahäiriö oli 27 %:lla.
Lektiinitien toimimattomuus ei johda suureen sairastumisriskiin, mutta se on kuitenkin ensimmäinen raportoitu ihmisen immuunipuolustukseen liittyvä ominaisuus, joka altistaa borrelioosin kehittymiselle.
***
LL Eeva Feuth esittää väitöskirjansa Lyme borreliosis in Finland - studies on environmental exposure, disease susceptibility and epidemiology julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.10.2017 kello 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Kurkela (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jaana Vuopio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Eeva Feuth on syntynyt vuonna 1987 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Nurmon matemaattis-luonnontieteelisessä erikoislukiossa Seinäjoella vuonna 2006. Feuth suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) vuonna 2013 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia. Feuth työskentelee Lapin keskussairaalassa sisätauteihin erikoistuvana lääkärinä.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 514 5692, emsaja@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/feuth_eeva.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6960-9