Väitöstutkimus mahdollistaa länsiafrikkalaisen samuen kielen kirjoitusasun luomisen (Väitös: FM Virpi Ouattara, 13.6.2015, fonetiikka)

​Turun yliopiston tiedote 5.6.2015

Nigeriläis-kongolaisten kielten Gur-kielihaaraan kuuluvaa samuen kieltä puhutaan länsi-Afrikassa sijaitsevan Burkina Fason länsiosissa. Kielellä on puhujia alle 10000. Kieltä on aiemmin tutkittu hyvin vähän ja kirjoitusasun kehittely kielelle on aloitettu vasta viime vuosina.

Aiemmin tutkimattoman kielen tutkimus alkaa äänneasun analysoinnilla, kun tavoitteena on luoda kielelle kirjoitusasu ja mahdollistaa kielen säilyminen kirjallisessa muodossa.

– Tutkimus samuen kielen fonologiasta ja toonijärjestelmästä, eli äänne- ja sävelrakenteista, on perustavan laatuinen kielen itsensä kannalta, koska se mahdollistaa kirjoitusasun luomisen yhdessä kieliopin tutkimuksen kanssa. Lisäksi tutkimus tuo lisätietoa Gur-kielten kielisukulaisuussuhteista sekä Gur-kielille tyypillisistä äänteellisistä ilmiöistä, Ouattara kertoo.

Kolme vuotta kentällä aineiston keruussa

Kieliaineisto tutkimukseen kerättiin samuenkielisessä kylässä kolmivuotisen kenttäjakson aikana nauhoittamalla ja sen jälkeen transkriboimalla eli kirjaamalla aineisto foneettisin merkein. Tämän jälkeen alkoi äännejärjestelmän sekä toonien eli säveltasojen tutkimus.

Samuen äännejärjestelmä vastaa pääosin muiden Gur-kielten äännejärjestelmiä. Tosin osa konsonanteista esiintyy merkitystä erottavina foneemeina vain soinnittomina, soinnillistuen aina sanan sisällä. Tällaisia konsonantteja samuessa ovat esim. t, k ja kp.

Vokaalifoneemeja samuessa on seitsemän ja kielessä esiintyy afrikkalaiskielille tyypillinen vokaaliharmonia vokaalien avoimuusasteen suhteen. Muista fonologisista prosesseista samuessa esiintyy yleisesti esimerkiksi kahden vokaalin fuusioitumista yhdeksi vokaaliksi sanarajoilla.

Samuessa toonit vaikuttavat sanojen merkitykseen sekä kieliopillisiin funktioihin muiden Gur-kielten tapaan. Tooneja samuessa on kolme: korkea, keskinen ja matala. Nämä säveltasot muodostavat 12 eri melodiaa substantiiveissa, kun taas verbeissä melodioita esiintyy neljä.

Erityistä samuen kielen toonijärjestelmässä on keskisen toonin leviäminen verbilausekkeissa regressiivisesti eli oikealta vasemmalle. Tyypillisemmin toonin leviäminen tapahtuu toonikielissä vasemmalta oikealle ja vain koskien toisistaan kauempana olevia säveliä, eli matalaa tai korkeaa säveltä.

Tavoitteena äännejärjestelmän perusteellinen kuvaus

Tutkimuksessa sovellettiin optimaalisuusteoriaa, joka on fonologisen tutkimuksen nykytrendi. Teoriaa on kuitenkin yleensä sovellettu vain tiettyihin kielessä esiintyviin äänneilmiöihin, ei kielen koko äännejärjestelmään.

– Yhtenä tutkimuksen tavoitteena olikin testata teorian soveltuvuutta kielen koko äännejärjestelmän kuvaukseen, Ouattara sanoo.

Päätavoitteena oli kuitenkin kuvata aiemmin vähän tutkitun kielen äännejärjestelmää perusteellisesti, koska se luo osaltaan mahdollisuudet hyvän kirjoitusasun luomiselle.

– On tärkeää tietää esimerkiksi toonien merkittävyys sekä sanastossa että kieliopissa, jotta voidaan päättää, millä tavoin toonit huomioidaan kirjoitusasussa, Ouattara kertoo.

***

Lauantaina 13. kesäkuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, luentosali II, Yliopistonmäki, Turku) julkisesti tarkastettavaksi FM Virpi Ouattaran väitöskirja A phonological and tonal analysis of Samue using Optimality theory (Samuen kielen fonologinen ja tonologinen analyysi Optimaalisuusteorian avulla). Virallisena vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Michael Cahill (Graduate Institute of Applied Linguistics, Dallas, USA) ja kustoksena dosentti Maija S. Peltola Turun yliopistosta.

FM Virpi Ouattara on syntynyt 1979 Hartolassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1998 Tiirismaan lukiosta Lahdesta. Filosofian maisteriksi Ouattara valmistui 2004 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu fonetiikan alaan.