Väitöstutkimus haastaa perinteiset käsitykset patologian oppimisesta – hyvät perustiedot visuaalista lahjakkuutta tärkeämpiä (Väitös KM Markus Nivala, 5.10.2013)
Turun yliopistossa väittelevä kasvatustieteiden maisteri Markus Nivala osoittaa tutkimuksessaan, että hyvät perustiedot ja tarkoituksenmukainen harjoittelu selittävät patologian varhaista oppimista visuaalista lahjakkuutta paremmin. Kehittyvät kuvantamisteknologiat, kuten virtuaalimikroskopia, tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia harjoitella mikroskooppinäytteiden tulkitsemista.
Turun yliopiston tiedote 26.9.2013
Patologin antamalla diagnostisella lausunnolla on usein potilaalle hyvin tärkeä merkitys. Lausunto muodostaa pohjan sekä potilaan ennusteelle että hoitomahdollisuuksien kartoittamiselle. Diagnosointi perustuu mikroskooppinäytteiden tulkintaan. Työn visuaalisesta luonteesta johtuen yleinen olettamus on ollut, että patologian oppiminen vaatii erityistä visuaalista lahjakkuutta, niin sanottua ”hyvää silmää”.
– Tutkimukseni kuitenkin osoittaa, että lääketieteen opiskelijat oppivat patologiaa visuaalisista kyvyistään riippumatta. Tärkeämmäksi tekijäksi nousevat opiskelijoiden aikaisemmat tiedot lääketieteen perusteista, kuten kudosopista, Turun yliopistossa 5. lokakuuta väittelevä Markus Nivala kertoo.
Hyvät perustiedot auttavat opiskelijoita ylittämään niitä rajoituksia, joita opiskelijoiden vähäinen käytännön kliininen kokemus asettaa.
Uusi teknologia tukee oppimista
Tutkimuksessa kartoitettiin myös uuden teknologian luomia mahdollisuuksia tukea opiskelijoiden itsenäistä ja tarkoituksenmukaista harjoittelua. Tutkimuksen mukaan virtuaalimikroskopialla voidaan tukea lääketieteen opiskelijoiden itseopiskelua esimerkiksi upottamalla käyttöliittymään visuaalisia ja tiedollisia vihjeitä. Tietokoneella tai esimerkiksi tabletilla tapahtuva mikroskopointi mahdollistaa lisäksi perinteistä mikroskooppia jouhevamman yhteistyön opiskelijoiden kesken.
– Virtuaalimikroskopian tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin vielä kehittyneempiä palautemekanismeja sekä teknologian ja opetuksen aikaisempaa tiiviimpää pedagogista integraatiota, Nivala sanoo.
Nivalan väitöstutkimuksen kaltaista, patologian varhaiseen oppimiseen keskittyvää tutkimusta on toistaiseksi tehty hyvin vähän. Tutkimus suoritettiin Turun yliopiston oppimistutkimuksen keskuksen ja lääketieteellisen tiedekunnan välisenä yhteistyönä. Yhteensä viiteen osatutkimukseen osallistui ensimmäisen ja toisen vuoden lääketieteen opiskelijoita.
***
Lauantaina 5. lokakuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Educarium, Edu2-auditorio, Assistentinkatu 5) julkisesti tarkastettavaksi kasvatustieteiden maisteri Markus Eerikki Nivalan väitöskirja ”Learning Microscopic Pathology: Scaffolding the Early Development of Expertise in Medical Image Interpretation” (Lääketieteellisen kuvan tulkitseminen: asiantuntijuuden varhainen kehitys ja sen tukeminen). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Henny Boshuizen Alankomaista (CELSTEC, Open Universiteit) ja kustoksena akatemiaprofessori Erno Lehtinen.
KM Markus Nivala on syntynyt vuonna 1978 Simossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1997 Simon lukiosta. Nivala on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi 2006 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.