Väitöstutkimuksen mukaan ylemmät AMK-tutkinnot tarjoavat osaamista mutta eivät kilpailukykyä (Väitös: KM Kristiina Ojala, 12.5.2017, kasvatustiede)
KM Kristiina Ojalan väitöskirja tarkastelee YAMK-tutkintojen merkitystä ja hyötyjä työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Tutkimuksen mukaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat yliopistokoulutuksesta erottuvia ja työelämälähtöisen osaamisen ja osaajien merkittäviä tuottajia, mutta eivät kuitenkaan ole työmarkkinoilla kilpailukykyisiä. Väittelijän mukaan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat myös, että YAMK-tutkinnon suorittaneiden tohtoroitumisväylästä tulisi käydä keskustelua.
Turun yliopiston tiedote 4.5.2017
KM Kristiina Ojala tutki väitöskirjatyössään YAMK-tutkintojen merkitystä ja hyötyjä työmarkkinoilla sekä korkeakoulujärjestelmässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, minkälainen tutkinnon kilpailuasetelma työmarkkinoilla on suhteessa yliopistolliseen maisterin tutkintoon. Ojalan aineisto koostui YAMK-tutkinnon suorittaneille (N=1274) ja heidän työnantajilleen (N=78) suunnatuista kyselyistä.
Tutkimuksesta selviää, että tutkinto tarjoaa tutkinnon suorittaneille monipuolisesti osaamista ja työelämävalmiuksia asiantuntijuuteen. Asiantuntijuusosaamisen lisäksi tutkinnosta saadaan esimerkiksi tutkimusosaamista, avarakatseisuutta, työn- ja ajanhallintaa sekä yhteistyö- ja verkostosuhteita.
Tulokset osoittavat myös, että tutkinnon suorittaneet hyötyvät tutkinnosta eniten työpaikkakohtaisen osaamisen kasvulla.
‒ Tällainen osaaminen toteutuu konkreettisimmin tutkinnossa toteutettavan opinnäytetyöskentelyn yhteydessä kumpuavien työpaikkakohtaisten kehittämishaasteiden ja -tarpeiden, näihin vastaamisen ja toteutuvan uuden osaamisen rakentamisen kautta, Ojala sanoo.
Ojalan mukaan tulokset kertovat työelämälähtöisesti rakennetun koulutuksen onnistumisesta.
‒ Oletettavasti tutkinnosta saatu työssä hyödynnettävä osaaminen näin myös lisää tutkinnon suorittaneiden ja heidän työnantajiensa tyytyväisyyttä tutkintoon sekä siihen satsattuun aikaan, jolloin tutkinto tavallaan palkitsee siihen kytköksissä olevat henkilöt ja organisaatiot.
Työnantajat suhtautuvat varautuneesti YAMK-tutkintoon
Väitöstutkimuksen mukaan YAMK-tutkintoa ei kuitenkaan edelleen tunneta kovin hyvin opiskelijoiden keskuudessa eikä työmarkkinoilla. Tutkinto ei myöskään ole saanut tavoiteltua arvostusta, vaan se on jäänyt perinteisesti vahvaa statusta kantavan maisteritutkinnon varjoon. Tulokset osoittavat, että työnantajat eivät näe YAMK-tutkinnon vastaavan maisterin tutkintoa ja suhtautuvat varautuneesti tutkinnon tuottamaan osaamiseen ja kilpailukykyyn suhteessa maisteritutkintoon.
‒ Todennäköisesti maisteritutkinnolla oletetaan olevan tietynlaisia haluttuja ja arvostettavia ominaisuuksia, joita YAMK-tutkinnolla ei ole. Tämä tutkinnon viestimä signaali vaikuttanee työnantajien rekrytointipäätöksiin ja käsityksiin tutkinnosta suhteessa YAMK-tutkintoon, Ojala sanoo.
Tulokset osoittavat myös, että tutkinnon suorittaneet kokevat tutkinnolla olevan heikko kilpailukyky suhteessa maisterin tutkinnon suorittaneisiin. Tutkinnosta saadaan myös vähän hyötyä kilpailukyvyn lisääntymisen ja uralla etenemisen osalta.
‒ Koulutustason parantumisen kautta tutkinto ei siten kovin hyvin tuo tutkinnon suorittaneille markkina-arvon ja sitä kautta työmarkkina-aseman kohoamista. Näyttäisikin siis siltä, että YAMK-tutkinto ei kasvata inhimillistä pääomaa niin, että se tällä tavalla kovin hyvin realisoituisi työmarkkinoilla.
Kilpailukyvyn sijaan YAMK-tutkinto näyttää tarjoavan tutkinnon suorittaneille, erityisesti suhteessa maistereihin, enemmän osaamista, joka vastaa työelämän edellytyksiä ja tarpeita.
Väittelijän mukaan tämä osoittaa sen, että YAMK-tutkinnolla on oma asemansa työelämän tarpeisiin vastaavan osaamisen tuottajana työmarkkinoille. Ojala kuitenkin huomauttaa, että tätä osaamista ei arvosteta yhtä paljon kuin maisterin tutkinnon tuottamaa osaamista.
‒ Ammattikorkeakoulujen tulisikin erityisesti ylläpitää tiukkoja ja korkeaa motivaatiota kartoittavia opiskelijoiden valintakriteereitä sekä tehostaa tutkinnon laadukasta ja vaativaa opetustasoa. Tämän kautta mahdollistuisi tutkinnon aseman vahvistaminen työmarkkinoilla erityisesti niiden potentiaalisten työnantajien osalta, jotka ovat todennäköisimpiä YAMK-tutkinnon suorittaneiden rekrytoijia. Mikäli myös työnantajat tuntisivat paremmin YAMK-tutkinnon, lisäisi se epäilemättä sekä tutkinnon suorittaneiden kilpailukykyä työmarkkinoilla että tutkinnon arvostusta ja sen investointiarvoa.
Tutkinto muodostaa yhdenlaisen umpiperän
Väitöstutkimuksen mukaan YAMK-tutkinto muodostaa eräänlaisen umpiperän, koska tutkinnosta ei ole joustavaa väylää tohtorikoulutukseen.
‒ Osa vuosittain valmistuvista YAMK-tutkinnon suorittaneista on kiinnostunut tohtoritutkinnosta, ja valmistuneiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tässä mielessä myös paine ammatillisiin tohtoritutkintoihin kasvaa.
‒ Tohtorikoulutuksen toteuttaminen on perusteltua koulutuksellisten umpiperien poistamisella ja jatkokoulutusmahdollisuuksien toteuttamisella, jotka esimerkiksi olivat YAMK-tutkintojen vakinaistamisen perusteita. Opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön lisäämistä. Voisiko tässä tapauksessa sektoreiden välinen yhteistyö luoda joustavampia mahdollisuuksia YAMK-tutkinnon suorittaneiden tohtoreiksi kouluttautumiseen yliopistosektorilla, Ojala kysyy.
Ojalan mukaan suomalaiseen koulutusperinteeseen nivoutuvan koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta YAMK-tutkinnon suorittaneille tulisi luoda joustava väylä tohtoritutkintoon.
‒ Tällöin saataisiin hyötykäyttöön myös se osaamispääoma, jota nämä ammatilliset tohtorit tuottaisivat työelämälle ja yhteiskunnalle. Todennäköisesti tohtorikoulutus myös vahvistaisi ammatillisen koulutuksen statusta.
***
KM Kristiina Ojala esittää väitöskirjansa Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.5.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Tapio Varmola (Seinäjoen ammattikorkeakoulu) ja kustoksena professori Risto Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
KM Kristiina Ojala on syntynyt vuonna 1972 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Raumanmeren lukiossa 1991. Ojala suoritti korkeakoulututkintonsa (KM) Jyväskylän yliopistossa vuonna 2000. Väitöksen alana on kasvatustiede. Ojala työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 730 1872, krojala(a)utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/ojala_kristiina.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä https://www.doria.fi/handle/10024/134665