Väitöstutkija haluaa yrittäjyyskasvatuksen luontevaksi osaksi suomalaista koulutusta (Väitös KM Anne Tiikkala, 11.10.2013)
03.10.2013
Kasvatustieteiden maisteri Anne Tiikkala kartoitti yrittäjyyskasvatukselle arvopohjan ja kehitti 15 opettajankoulutusorganisaation kanssa yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmia. Kehittämistyö tehtiin yhteistoiminnallisesti, ensimmäistä kertaa samanaikaisesti sekä ammatillisessa että yleissivistävässä opettajankoulutuksessa. Kehittämisprosessi on osa Tiikkalan Turun yliopistoon tekemää väitöstutkimusta.
Turun yliopiston tiedote 3.10.2013
Suomessa yrittäjyyskasvatus on ollut opetussuunnitelmien perusteissa jo vuosia. Käytäntöön tavoite on edennyt hitaasti, sillä opettajankoulutuslaitoksilla saati opettajilla ei ole ollut yhteistä käsitystä siitä, miten yrittäjyyskasvatusta toteutetaan.
– Kun lähdin tekemään väitöstyötäni, yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmat olivat kovin hajanaisia kaikilla koulutusasteilla. Nyt kehitimme osana tutkimustani 15 ammatillisen ja yleissivistävän opettajankoulutuksen yksikön kanssa yhteistoiminnallisesti yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmia, Tiikkala sanoo.
Yksi tutkimuksen käytännön tavoitteista oli tukea opetussuunnitelmien kehittämisen kautta opettajankouluttajien yrittäjyyskasvatusvalmiuksia, toinen oli tuoda yrittäjyyskasvatus osaksi koulutuksen arkea.
– Työelämästä syrjäytymisen ehkäiseminen ja oleiluyhteiskunnan aktivointi ovat yrittäjyyskasvatuksen keskeisiä tavoitteita. Jokaisen suomalaisen koulutuksen läpikäyneen tulee tietää miksi työtä kannattaa ja pitää tehdä siitäkin huolimatta, että ilman sitäkin tulee toimeen. Tässä prosessissa koululaitoksella ja opettajilla on keskeinen rooli, Tiikkala sanoo.
Yrittäjyyskasvatukselle arvopohja
Opetussuunnitelmien kehittämistyön lisäksi Tiikkala kartoitti 16 EU-maassa toimivien yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, mikä yrittäjyyskasvatuksessa on tärkeää.
– Yrittäjyyskasvatukseen liitetään arvoja – riskinottokyky, itseluottamus ja virheistä oppiminen – joita koulutusta ohjaavista asiakirjoista ei välttämättä löydy, Tiikkala sanoo.
Arvokyselyjen perusteella tutkija loi yritteliäisyyden määritelmän, johon hän sisällytti myös muun muassa luovuuden, kyvyn ratkaista ongelmia, vastuun ottamisen sekä aloitteellisuuden.
– Asiakirjatarkastelun perusteella yritteliäisyyteen liittyy myös vahva itsetunto, mutta yksikään tutkituista koulutusta ohjaavista asiakirjoista ei painota itsetunnon kehittämistä, Tiikkala sanoo.
Opetussuunnitelmien kautta yrittäjyyskasvatuksen arvot saadaan heijastettua opetukseen.
– Opetussuunnitelmien kehittämisen yhtenä tavoitteena oli tehdä yrittäjyyskasvatuksesta läpileikkaava aihekokonaisuus opettajankoulutukseen. Yritteliäisyyttä tarvitaan jokaisen ihmisen arkielämässä sekä yhteiskunnallisen tai kaupallisen toiminnan tukena, Tiikkala sanoo.
Väitöksessään Tiikkala nostaa esiin muitakin kehittämisen kohteita. Hän suosittelee vuorovaikutteisten, yhteisöllisyyttä tukevien tiimityömenetelmien hyödyntämistä opetussuunnitelmatyön lisäksi ammatillisessa kehittämisessä esimerkiksi yrityksissä ja julkisen hallinnon organisaatioissa. Yrittäjämäisen toimintakulttuurin aktiivinen kehittäminen on yhteiskunnallisesti merkittävää.
– Saavutettaisiinko tämä tavoite oppijoiden yritteliäisyyttä arvioimalla esimerkiksi samaan tapaan kuin huolellisuutta ja käyttäytymistä, Tiikkala kysyy.
****
Perjantaina 11. lokakuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi kasvatustieteen maisteri Anne Inkeri Tiikkalan väitöskirja ”Yrittäjyyskasvatuksen arvoja etsimässä. Design-tutkimus opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien kehittämisessä”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Arja Virta.
KM Anne Tiikkala on syntynyt vuonna 1964 Oulussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1983 Toppilan lukiosta. Hän on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi 1993 Helsingin yliopistosta. Tiikkala toimii lehtorina, opettajankouluttajana ja projektisuunnittelijana Turun yliopiston normaalikoulussa. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.