Uusia ulottuvuuksia valtimonkovettumataudin kuvantamiseen (Väitös: FM Sanna Hellberg, 20.1.2017, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

12.01.2017

Tulehdus on tärkeässä osassa valtimonkovettumataudin synnyssä. Filosofian maisteri Sanna Hellberg tutki väitöskirjatyössään uusia kuvantamismerkkiaineita, jotka voivat mahdollistaa valtimonkovettumatautiin liittyvän tulehduksen havaitsemisen verisuonen seinämässä.

​Turun yliopiston tiedote 12.1.2017

Hellberg tutki väitöstyössään useaa positroniemissiotomografiassa (PET) käytettävää merkkiainetta valtimonkovettumataudin tulehduksen kuvantamisessa kokeellisessa mallissa ja valtimonkovettumatautia sairastavien potilaiden verisuoninäytteillä. Merkkiaineista erityisesti yksi toimi toivotulla tavalla.
 
– 18F-fluorometyylikoliini kertyi merkittävissä määrin tulehtuneisiin valtimoplakkeihin. Jatkossa selvitämme tämän merkkiaineen kykyä havaita valtimoiden tulehdus valtimonkovettumatautia sairastavilla potilailla, Hellberg sanoo.
 
Yleisesti valtimoiden kuvantamisessa käytettävillä menetelmillä havaitaan suonessa oleva ahtauma. PET-kuvantamisella voidaan kuitenkin havaita myös valtimoiden tulehdus.
 
– Tulehdusprosessin kuvantamisesta olisi hyötyä kliinisissä lääketutkimuksissa, sillä sen avulla voisi olla mahdollista arvioida lääkehoidon tehoa tulehduksen vähentämisessä. Valtimonkovettumataudin ehkäisevä hoito on perinteisesti keskittynyt elintapamuutoksiin ja verenkierron rasva-arvojen sekä verenpaineen hoitamiseen, mutta myös tulehduksen vähentämiseen tähtääviä lääkehoitoja on kehitteillä. PET:n kaltainen kajoamaton menetelmä mahdollistaisi tällaisen hoidon vaikutuksen seurannan, mikä on tärkeää uusia lääkkeitä tutkittaessa, Hellberg sanoo.

Tulehdus vaikuttaa suonta ahtauttavan plakin kehittymiseen

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yksi työikäisten yleisimmistä kuolinsyistä Suomessa.
– Valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi on hitaasti etenevä sairaus, jossa verisuonten seinämiin kertyy kolesterolia sisältäviä plakkeja. Tulehduksella on tärkeä rooli plakkien kehittymisessä.  Plakit voivat ahtauttaa suonta ja aiheuttaa rintakipua, ja pahimmillaan johtaa vakaviin komplikaatioihin kuten sydän- tai aivoinfarktiin, Hellberg kertoo.

PET-kuvantamisessa hyödynnetään radioaktiivisella isotoopilla leimattuja merkkiaineita. Merkkiaineet ovat molekyylejä, jotka kohdentuvat haluttuun proteiiniin tai aineenvaihduntaprosessiin. Merkkiaine annetaan yleensä laskimonsisäisesti ja se kertyy elimistössä kohteeseensa, ja PET-kameralla saadaan kuva kertymästä.
Hellbergin tutkimienPET-merkkiaineiden kohteet esiintyvät makrofagisoluissa, jotka ovat runsaslukuisimpia tulehdussoluja valtimonkovettumataudin plakeissa.

– Makrofageja voidaan pitää plakeissa ikään kuin tulehdusprosessin kapellimestareina, sillä niiden vaikutuksista riippuen plakin tulehdusaste voi joko vähentyä tai kasvaa. Se tekee juuri näistä soluista kiinnostavan kuvantamiskohteen, Hellberg kertoo.

Tutkituista merkkiaineista osa kohdentui makrofageissa ilmentyviin pintaproteiineihin ja osa tiettyyn prosessiin makrofagisolujen aineenvaihdunnassa. Lupaavin merkkiaine, 18F-fluorometyylikoliini, kuvantaa makrofagisoluissa solukalvon rakentumista.

Väitöskirjatutkimus on tehty Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikössä Valtakunnallisessa PET-keskuksessa.

***
FM Sanna Hellberg esittää väitöskirjansa Evaluation of Macrophage-Targeting PET Tracers for Imaging Inflammation in Atherosclerosis julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.1.2017 klo 12.00 (Turun yliopistollinen keskussairaala, Risto Lahesmaa -sali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Katriina Aalto-Setälä Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Juhani Knuuti (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

FM Sanna Hellberg on syntynyt vuonna 1985 Salossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Hermannin lukiossa Salossa 2004. Korkeakoulututkintonsa (FM) Hellberg suoritti Turun yliopistossa vuonna 2011. Väittelijä työskentelee tohtorikoulutettavana valtakunnallisessa PET-keskuksessa. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 7152385, saelhe(at)utu.fi

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/130365
 
**

 
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet
 

 
Luotu 12.01.2017 | Muokattu 12.01.2017