Uusia menetelmiä pään ja kaulan alueen syövän PET-kuvantamiseen (Väitös: LL Antti Silvoniemi, 4.5.2018, korva-, nenä- ja kurkkutautioppi)
Syöpäkasvaimen matala happipitoisuus eli hypoksia muuttaa kasvaimen käyttäytymistä aggressiivisemmaksi. Näin ollen sen tunnistaminen on erityisen tärkeää. EF5-PET/TT-kuvaus vaikuttaa Turun yliopistossa väittelevän Antti Silvoniemen tutkimustulosten perusteella lupaavalta hypoksian tutkimusmenetelmältä. Siitä toivotaan tulevaisuudessa apua pään ja kaulan alueen syövän hoidon suunnitteluun.
Turun yliopiston tiedote 30.4.2018
LL Antti Silvoniemi totesi väitöskirjatutkimuksessaan, että uusi hypoksiaa kuvaava PET-merkkiaine EF5 soveltuu käytettäväksi ihmiselimistön PET-kuvauksessa. Silvoniemen tutkimuksen perusteella merkkiaineen käytöstä aiheutuva säteilyannos on hyväksyttävällä, toisia PET-merkkiaineita vastaavalla tasolla.
Lisäksi Silvoniemi selvitti EF5-PET/TT-kuvauksen tulosten toistettavuutta kuvaamalla pään ja kaulan alueen syöpään sairastuneita potilaita diagnoosivaiheessa kaksi kertaa 5–7 vuorokauden välein. Tutkimuksessa todettiin, että peräkkäisten kuvausten tulokset olivat pääosin varsin yhteneviä keskenään.
– Nämä havainnot kannustavat voimakkaasti jatkamaan EF5-PET/TT-kuvantamismenetelmää koskevaa tieteellistä tutkimusta, Silvoniemi korostaa.
Luotettavan, hypoksian tunnistavan menetelmän kehittäminen on ollut tutkijoiden pitkäaikainen tavoite
Syöpäkasvaimen matala happipitoisuus eli hypoksia on taudin ennusteeseen vaikuttava ominaisuus, joka tekee kasvaimesta aggressiivisemman ja vastustuskykyisemmän syöpähoidoille. Erityisesti sädehoito tehoaa huonommin hypoksisiin syöpäkasvaimiin.
PET-kuvauksella voidaan tutkia lukemattomia erilaisia syöpäkasvaimen mikroympäristön ilmiöitä, koska hyvin monenlaisia yhdisteitä voidaan käyttää PET-kuvauksen merkkiaineina.
– Hypoksian tunnistavaa PET-kuvausta on pyritty kehittämään jo vuosien ajan, koska siitä toivotaan apua erityisesti sädehoidon suunnitteluun. Toimivasta hypoksian PET-kuvantamismenetelmästä ennustetaan olevan hyötyä myös hypoksisiin kasvaimiin kohdennettavien täsmälääkkeiden kehittämisessä sekä syövän kirurgisen hoidon suunnittelussa, Silvoniemi selittää.
Hypoksian PET-kuvantamista voidaan hyödyntää myös biolääketieteellisessä syöpätutkimuksessa.
– Väitöskirjatutkimukseni kokeellisessa osatyössä hiirille kasvatettiin kokeellisia kasvaimia ihmisen pään ja kaulan alueen syöpäkasvaimista eristetyistä soluista. Hiirille suoritettiin PET/TT-kuvauksia, joissa todettiin EF5-merkkiaineen kerääntyvän eniten niihin kasvaimiin, jotka olivat kasvaneet eksponentiaalisen kasvujakson aikana nopeasti, Silvoniemi kertoo.
PET-kuvaus on tärkeä pään ja kaulan alueen syövän tutkimusmenetelmä
Pään ja kaulan alueen syöpään sairastuu Suomessa vuosittain yli 800 ihmistä. Tämän tautiryhmän kasvain sijaitsee tavallisimmin suuontelossa, nielussa tai kurkunpäässä. Enemmistö sairastuneista paranee, mutta edenneen taudin ennuste on edelleen melko huono.
Positroniemissiotomografian (PET) ja tietokonetomografian (TT) yhdistävää PET/TT-kuvausta käytetään nykyään rutiininomaisesti pään ja kaulan alueen syövän levinneisyyden määrittämiseen, hoidon suunnitteluun ja hoitovasteen kontrolloimiseen. Syöpäkudos tunnistetaan tavanomaisessa, FDG-merkkiainetta käyttävässä FDG-PET/TT-kuvauksessa vilkastuneen sokeriaineenvaihdunnan perusteella.
– Väitöstutkimuksessani tein suunielun syöpään sairastuneille potilaille dynaamisia FDG-PET/TT-kuvauksia, joiden tulosten tulkinnassa arvioin uutta matemaattista menetelmää kasvainkudoksen ja terveen kudoksen välisen rajan määrittämiseen sekä syöpäkudoksen ja tulehtuneen kudoksen erottamiseen toisistaan, Silvoniemi kertoo.
– Tutkimushavainnot matemaattisen menetelmän suhteen olivat mielenkiintoisia, mutta menetelmää tulee vielä kehittää käytännön sovellusten aikaansaamiseksi, Silvoniemi lisää.
***
LL Antti Silvoniemi esittää väitöskirjansa Novel aspects for methodology and utilization of PET/CT imaging in head and neck cancer julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.5.2018 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikko Tenhunen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jussi Jero (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Antti Silvoniemi on syntynyt vuonna 1976 ja kirjoitti ylioppilaaksi Luostarivuoren lukiossa Turussa vuonna 1995. Silvoniemi suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2001. Väitöksen alana on korva-, nenä- ja kurkkutautioppi. Silvoniemi työskentelee TYKS Salon sairaalassa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärinä.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0405190633, anmisi@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/silvoniemi_antti.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7186-2