Uusia mahdollisuuksia Alzheimerin taudin hoitomuotojen tehon arvioimiseen (Väitös: FM Anniina Snellman, 16.6.2017, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)
Anniina Snellman selvitti väitöstutkimuksessaan mahdollisuutta hyödyntää pieneläin-PET-kuvantamista Alzheimerin taudin amyloidikertymiin kohdennettujen lääkkeiden tehon arvioinnissa.
Turun yliopisto 9.6.2017
Alzheimerin taudissa aivoihin kertyvä beeta-amyloidi on tärkeässä roolissa sairauden monimutkaisessa syntyprosessissa. FM Anniina Snellman tutki positroniemissiotomografian (PET) ja amyloidikertymiin sitoutuvien PET-merkkiaineiden, 11C-PIB:n ja 18F-flutemetamolin, soveltuvuutta muuntogeenisten hiirten aivojen amyloidipatologian seuraamiseen sekä uusien taudin kulkuun vaikuttavien lääkkeiden tehon arvioimiseen.
Väitöstutkimuksessa todettiin, että kliinisessä käytössä olevat merkkiaineet 11C-PIB ja 18F-flutemetamoli sitoutuvat amyloidikertymiin kudosleikkeillä ja soveltuvat ominaisuuksiltaan PET-kuvantamiseen myös pieneläimillä. Muuntogeenisessä hiirimallissa nähtiin selvä merkkiainekertymän kasvu hiirten ikääntyessä ja aivojen amyloidimuutosten lisääntyessä.
‒ 11C-PIB-kertymä todettiin luotettavaksi biomarkkeriksi hiirten amyloidimuutosten seuraamiseksi ja siksi se valittiin jatkotutkimuksiin, jossa selvitettiin amyloidipatologiaan kohdennetun uuden hoidon vaikutuksia. Molempien merkkiaineiden sitoutumisessa eri eläinmallien välillä oli kuitenkin selkeitä eroja, joten eläinmallin valintaan on tulevissa tutkimuksissa aina syytä kiinnittää tarkasti huomiota, Snellman kertoo.
PET-kuvantamista hyödynnetään kliinisissä tutkimuksissa muun muassa lääkkeiden farmakokinetiikan ja kohdemolekyyliin sitoutumisen arvioimisessa. Väitöstutkimuksen mukaan saman kajoamattoman kuvantamismenetelmän käyttäminen myös lääkekehityksen prekliinisessä vaiheessa parantaisi tulosten luotettavuutta ja kaventaisi eroa kliinisiin tutkimuksiin.
Amyloidikertymiin kohdistettuja nanoliposomeja kehitetään Alzheimerin taudin hoitoon
Jatkotutkimuksessa arvioitiin Alzheimerin taudin hoitoon kehitettyjä nanoliposomeja. Liposomien pinnalle kiinnitettiin toiminnallisia yhdisteitä, joiden avulla ne sekä sitoutuvat amyloidikertymiin, että pääsevät kulkeutumaan verestä aivokudokseen.
‒ Kajoamattoman toistomittausmenetelmän avulla oli mahdollista arvioida uusien nanoliposomien hoitovaikutusta luotettavasti yksittäisissä eläimissä. Pystyimme myös tutkimaan mahdollista pitkäaikaisvaikutusta kuvaamalla samoja eläimiä vielä kuukausia hoitojakson päättymisen jälkeen. Tämä ei ole mahdollista perinteisillä menetelmillä, joissa hoidon tehon arviointi perustuu ainoastaan amyloidikertymien määrän arviointiin kudosnäytteistä, Snellman kertoo.
Liposomihoito johti 11C-PIB-kertymän hitaampaan lisääntymiseen hoitoryhmässä verrattuna kontrolliryhmään, pitkäaikaisvaikutuksia ei tässä tutkimuksessa kuitenkaan havaittu.
Alzheimerin tauti on yleisin dementiaan johtavista aivosairauksistamme ja sen esiintyvyyden on ennustettu kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Sairaudelle tyypillisten aivomuutosten, amyloidikertymien ja hermosäievyyhtien, tiedetään alkavan vuosikymmeniä ennen muistioireiden ilmaantumista, mutta sairauden synty on monitekijäinen eikä sitä edelleenkään tunneta yksityiskohtaisesti. Vuosien aktiivisesta tutkimuksesta huolimatta sairauden kulkuun vaikuttavia lääkkeitä ei vielä ole saatavilla.
***
FM Anniina Snellman esittää väitöskirjansa Imaging Alzheimer's disease beta-amyloid pathology in transgenic mouse models using positron emission tomography julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.6.2017 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Sylvie Chalon (Université de Tours, Ranska) ja kustoksena dosentti Merja Haaparanta-Solin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
FM Anniina Snellman on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulun lukiossa 2003. Snellman suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2009. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Snellman työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 579 9844, aepakk(at)utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/snellman_anniina.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä https://www.doria.fi/handle/10024/136191