Uusia lupaavia mahdollisuuksia munasarjasyöpäpotilaiden solunsalpaajahoidon vasteen arviointiin (Väitös: LL Tuulia Vallius, 12.1.2018, synnytys- ja naistentautioppi)

 

Turun yliopiston tiedote 5.1.2018

 

Edennyt munasarjasyöpä on syöpähoitojen kehittymisestä huolimatta edelleen hyvin huonoennusteinen, ja taudin uusiutumisriski on suuri ensilinjan hoidon päättymisen jälkeen. On tavallista, että jo taudin toteamisvaiheessa munasarjasyöpä on niin laajalle levinnyt, ettei kasvainmassan poistoon ensivaiheen leikkauksessa ole mahdollisuutta. Leikkausta edeltävää solunsalpaajahoitoa eli neoadjuvanttihoitoa annetaan potilaille, jotka eivät taudin toteamisvaiheessa sovellu leikkaukseen. Neoadjuvanttihoidon tavoitteena on vähentää potilaan kasvainmassaa siten, että kasvainkudos saataisiin lopulta poistettua leikkauksessa kokonaan.

 

Munasarjasyövässä on hoitovasteen arvioinnissa ja seurannassa käytetty perinteisesti vartalon TT-kuvantamista ja seerumin CA125-kasvainmerkkiainetta. Neoadjuvanttihoitovasteen arvioinnissa nämä menetelmät on kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa todettu puutteellisiksi. Perinteisen TT-kuvantamisen riittämättömyyden solunsalpaajahoidon aiheuttamien kasvainmassan muutoksen arvioinnissa havaitsi myös LL Tuulia Vallius väitöskirjatutkimuksessaan.

 

– Hoitovastearvioinnissa käytettyjen menetelmien kehittäminen on tärkeää, jotta syöpähoitoja osattaisiin jatkossa kohdentaa paremmin ja toisaalta vältyttäisiin mahdollisesti hyödyttömiin hoitoihin liittyviltä komplikaatioilta, Vallius tähdentää.

Verinäytteestä määritettävä HE4-kasvainmerkkiaine tarjoaa edennyttä munasarjasyöpää sairastavien potilaiden hoitoon uuden mahdollisuuden arvioida epäsuorasti sekä syöpäkudoksen määrää että taudin reagointia annetulle solunsalpaajahoidolle. Valliuksen väitöskirjatutkimuksen mukaan seerumin HE4-kasvainmerkkiaine näyttäisi soveltuvan käytettäväksi kasvainmassan määrän arviointiin leikkauksen jälkitilassa luotettavammin kuin perinteisesti kliinisessä työssä käytetty CA125-kasvainmerkkiaine.

 

Myös ¹⁸F-FDG-PET/CT-kuvantamisessa nähtävät metabolisesti aktiivin koko kasvainmassan muutokset leikkausta edeltävän solunsalpaajahoidon eli neoadjuvanttihoidon aikana ennustivat taudin uusiutumista ja potilaan elinaikaa.

 

– ¹⁸F-FDG-PET/CT-kuvantaminen hyödyntää syöpäkasvainten lisääntynyttä energian kulutusta yhdistämällä sokeriaineenvaihdunnan kuvantamisen perinteisesti käytettyyn anatomiseen TT-kuvantamiseen. Tarkastelemalla ¹⁸F-FDG-PET/CT:ssä nähtävää neoadjuvanttihoidon aikaista metabolisen aktiivisuuden laskua voitiin tunnistaa ne potilaat, joilla tauti ei juurikaan reagoinut annetulle leikkausta edeltävälle solunsalpaajahoidolle, Vallius selittää.

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tuoda uutta tietoa edennyttä munasarjasyöpää sairastavien potilaiden neoadjuvanttihoidon vastearvioon. Tutkimuksessa tarkasteltiin neoadjuvanttihoidon aikaansaamia muutoksia seerumin HE4-pitoisuuksissa ja PET/CT:ssä nähtävässä metabolisessa aktiivisuudessa.

 

– Tutkimuksen löydösten tärkein merkitys on kaikista huonoennusteisimpien, ensilinjan solunsalpaajahoidolle reagoimattomien munasarjasyöpäpotilaiden tunnistaminen. Nämä potilaat saattaisivat hyötyä leikkauksen sijaan toisen linjan solunsalpaajahoidosta ja toisaalta soveltua myös uusia kohdennettuja syöpälääkkeitä kehittäviin lääketutkimuksiin, Vallius kertoo.

 

Huomionarvoisena havaintona väitöskirjatutkimuksessa on solunsalpaajahoidon aikaisten muutosten suuruus. Jotta potilaan voidaan olettaa hyötyvän solunsalpaajahoidosta, on HE4-kasvainmerkkiaineen pitoisuuksissa ja PET/CT:ssä nähtävän metabolisen aktiivisuuden laskun oltava huomattava.

 

***

 

LL Tuulia Vallius esittää väitöskirjansa Novel Predictors of Response and Outcome in Advanced Epithelial Ovarian Cancer julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.1.2018 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

 

Vastaväittäjänä toimii professori Claus Hoegdall (Københavns Universitet, Tanska) ja kustoksena professori Seija Grénman (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

 

LL Tuulia Vallius on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoitti ylioppilaaksi Liedon lukiossa vuonna 2005. Korkeakoulututkintonsa (LL) Vallius suoritti Turun yliopistossa vuonna 2012. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi.

 

Väittelijän yhteystiedot: p. 0503550257, tamval@utu.fi  

 

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/vallius_tuulia.png

 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7096-4