Uusi menetelmä munuaisten vajaatoiminnan varhaiseen havaitsemiseen (Väitös FM Noora Ristiniemi 11.4.2014, molekulaarinen biotekniikka ja diagnostiikka)
FM Noora Ristiniemi kehitti väitöstyössään uuden menetelmän munuaismerkkiaine kystatiini C:n pitoisuuden luotettavaan mittaamiseen verinäytteestä.
Turun yliopiston tiedote 4.4.2014
Noora Ristiniemi kehitti väitöstutkimuksessaan automatisoidun vasta-ainepohjaisen määritysmenetelmän kystatiini C -pitoisuuksien mittaamiseen.
– Määrityksellä mitatut pitoisuudet vastasivat paremmin munuaistoiminnan tarkimpana pidetyn mittarin eli puhdistumamittauksen tuloksia kuin vertailuna käytetyllä kaupallisella menetelmällä mitatut kystatiini C -pitoisuudet, erityisesti potilailla, joiden munuaistoiminta oli heikentynyt, Ristiniemi kertoo.
Kystatiini C on lähes kaikkialla ihmiselimistössä esiintyvä pienikokoinen proteiini, joka estää tiettyjen pilkkovien entsyymien toimintaa. Tämän tärkeän tehtävän lisäksi kystatiini C on lupaava uusi munuaistoiminnan merkkiaine.
Väitöstyössä kehitetyn menetelmän kliininen suorituskyky arvioitiin sekä munuaisten vajaatoiminnan mittarina että sepelvaltimotautikohtauspotilaiden kuoleman ja sydänkohtauksen riskin ennustajana.
– Akuutissa sepelvaltimotautikohtauksessa, joka ei sydänsähkökäyrän perusteella ollut suoraan tunnistettavissa sydäninfarktiksi, kuoleman ja sydänkohtauksen riski oli suurempi potilailla, joiden kystatiini C -pitoisuudet olivat korkeammat, Ristiniemi sanoo.
Kystatiini C – parempi munuaismerkkiaine vanhuksille, lapsille ja sairaille
Kystatiini C poistuu elimistöstä munuaisten kautta, minkä vuoksi veren kystatiini C-pitoisuus nousee, kun munuaisten toiminta heikkenee.
Kystatiini C:n suurin tunnettu etu perinteiseen munuaismerkkiaineeseen, kreatiniiniin, nähden on, ettei lihasmassan määrä vaikuta sen pitoisuuteen veressä.
– Kreatiiniiniin verrattuna kystatiini C:n parempi toimivuus munuaisten toiminnan arvioinnissa on osoitettu erityisesti sellaisissa ryhmissä, joissa lihasmassan määrä on normaalista poikkeava tai muuttumassa, kuten lapset, ikääntyneet sekä kroonisesti sairaat henkilöt.
Avuksi yleistyvään munuaisten vajaatoiminnan havaitsemiseen
Erityisesti krooninen munuaisten vajaatoiminta on yleistynyt. Esiintyvyyden kasvuun vaikuttavat väestön ikääntyminen ja diabeteksen yleistyminen.
Ristiniemen mukaan nykyään arviolta kymmenyksellä kehittyneiden maiden aikuisväestöstä on jonkinasteinen krooninen munuaisten vajaatoiminta.
– Jos vajaatoiminta havaitaan ajoissa, vakavia munuaisiin ja sydämeen liittyviä seurauksia on mahdollista estää tai hidastaa.
***
Perjantaina 11. huhtikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (BioCity, Presidentti-auditorio, Tykistökatu 6) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Noora Maria Ristiniemen väitöskirja ”Quantification and clinical relevance of cystatin C". Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Magnus Abrahamson Lundin yliopistosta Ruotsista ja kustoksena professori Kim Pettersson.
FM Noora Ristiniemi on syntynyt 1981 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2000 Luostarivuoren lukiosta. Filosofian maisteriksi Ristiniemi valmistui 2007 Turun yliopistosta. Parhaillaan hän toimii tuotelinjavastaavana Orion Diagnosticassa. Väitös kuuluu molekulaarisen biotekniikan ja diagnostiikan alaan.