Uusi hoitomuoto aivovaltimopullistuman puhkeaman aiheuttamaan verenvuotoon (Väitös: LK Janne Koskimäki, 15.5.2015, neurokirurgia)
LK Janne Koskimäki osoittaa väitöstutkimuksessaan, että aivovaltimopullistuman puhkeamista seuraavaa vasospasmia voidaan hoitaa kallonsisäisellä nimodipiinia annostelevalla biohajoavalla implantilla.
Turun yliopiston tiedote 8.5.2015
Suomessa puhkeaa vuosittain noin tuhat aivovaltimopullistumaa johtaen kuolemaan lähes puolissa tapauksista. Puhjennut aivovaltimopullistuma on suljettava pikaisesti verenkierrosta uusintavuodon ehkäisemiseksi. Vuodon jälkeen potilaalle voi kehittyä henkeä uhkaava komplikaatio, vasospasmi.
Suurin spasmiriski ajoittuu 5–14 vuorokauden sisään vuodosta. Vasospasmissa aivovaltimot supistuvat hallitsemattomasti aiheuttaen vakavan aivokudoksen hapenpuutteen, joka voi johtaa kuolemaan. Tilannetta kutsutaan myös viivästyneeksi aivoiskemiaksi.
Hoitona vasospasmiin käytetään nimodipiinia, jota annostellaan laskimonsisäisesti jatkuvana infuusiona tai suun kautta neljän tunnin välein 21 vuorokauden ajan. Nimodipiinihoidon on osoitettu parantavan potilaan ennustetta, mutta lääkehoidosta huolimatta 15 prosenttia vasospasmin saaneista menehtyy.
– Optimoidaksemme nimodipiinihoidon hyödyt ja haitat, kehitimme aivoleikkauksen yhteydessä lukinkalvonalaiseen tilaan asennettavan biohajoavan nimodipiini-implantin, jota testasimme kokeellisissa malleissa. Implantti nostaa edullisesti nimodipiinin pitoisuutta aivoselkäydinnesteessä ja vähentää potentiaalisesti haitallista verenkierossa olevaa pitoisuutta verrattuna perinteiseen hoitoon, Koskimäki kertoo.
– Havaitsimme lisäksi, että nimodipiinilla on täysin uudenlainen vaikutusmekanismi, joka kohdistuu aivojen kasvutekijöiden välittämään muovautuvuusjärjestelmään. Vaikutusprofiili on samanlainen kuin masennuslääkkeillä. Nimodiipini aktivoi edullisesti myös hermosolujen suojaamiseen liitettyä Akt-signalointireittiä, mitä perinteiset masennuslääkkeet eivät tee, Koskimäki toteaa.
Implantti pitää veren lääkeainepitoisuuden kurissa
Nimodipiini on ainoa lääkehoito vasospasmiin. Nykyisillä annostelureiteillä nimodipiinin lääkeainepitoisuuden nostaminen aivoselkäydinnesteessä on rajallista, sillä nimodipiini aiheuttaa herkästi verenpaineen laskua, joka on erittäin haitallista erityisesti aivovauriosta kärsivillä potilailla. Tästä lääkkeen aiheuttamasta verenpaineen laskusta kärsii noin 15 prosenttia potilaista. Tämä johtaa vuorokautisen lääkeannoksen vähentämiseen.
– Kehittämämme biohajoava nimodipiini-implanti vapauttaa lääkeainetta pitkäkestoisesti ja paikallisesti. Paikallinen annostelu nostaa pitoisuutta aivoselkäydinnesteessä nostamatta veren lääkepitoisuutta liian korkeaksi. Paikallisesti korkea nimodipiinipitoisuus on edullinen vasospasmin estossa, mutta se myös suojaa hermosoluja kuolemalta, Koskimäki kertoo.
***
Perjantaina 15. toukokuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku) julkisesti tarkastettavaksi LK Janne Koskimäen väitöskirja Intracranial Nimodipine Implant: Feasibility and Implications for the Treatment of Subrachnoid Hemorrhage – a Pre-Clinical Study (Kallonsisäinen nimodipiini-implantti: soveltuvuus ja vaikutukset subaraknoidaalivuodon hoidossa – prekliininen tutkimus). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Issam A. Awad Chicagon yliopistosta Yhdysvalloista ja kustoksena professori Jaakko Rinne Turun yliopistosta.
LK Janne Koskimäki on syntynyt 1987 ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2006 Haukilahden lukiosta Espoosta. Lääketieteen kandidaatiksi Koskimäki valmistui 2011 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu neurokirurgian alaan.
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/