Unilääkkeet voivat aiheuttaa ikääntyville palautumattomia kognitiivisen toimintakyvyn haittoja (Väitös: LL Juha Puustinen, 23.5.2014, yleislääketiede)
LL Juha Puustinen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöön voi liittyä ikääntyvillä ja iäkkäillä lääkkeiden lopettamisesta huolimatta palautumaton kognitiivisen toimintakyvyn eli muistin ja älykkyyden heikentymä. Samanaikainen unilääkkeiden tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö muiden keskushermostoa lamaavien lääkkeiden kanssa voi edelleen lisätä kognitiivisten haittojen vaaraa.
Turun yliopiston tiedote 16.5.2014
Lääketieteen lisensiaatti Juha Puustisen väitöstutkimuksessa osoitettiin, että iäkkäiden yleisesti käyttämien unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö (bentsodiatsepiinien ja niiden tavoin vaikuttavien lääkkeiden käyttö) on yhteydessä suurentuneeseen kognitiivisten toimintojen heikentymisen vaaraan.
– Huolestuttavin on löydöksemme, jonka mukaan unilääkkeiden mahdollisesti aiheuttamat kognitiiviset haitat eivät korjautuneet puolen vuoden kuluessa unilääkkeiden vieroituksesta. Unilääkkeiden entiset käyttäjät eivät saavuttaneet neuropsykologisissa testeissä missään vaiheessa lääkkeitä käyttämättömien tasoa. Tämä voi kertoa unilääkkeiden haittavaikutusten muistiin ja älykkyyteen olevan hyvin pitkäkestoisia tai jopa pysyviä, Puustinen kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin muistin ja älyllisten kykyjen heikentyvän nopeammin niillä iäkkäillä, jotka käyttivät unilääkkeitä tai rauhoittavia lääkkeitä verrattuna niitä käyttämättömiin. Löydökset olivat samansuuntaiset riippumatta siitä, oliko kognitio normaali vai heikentynyt jo ennen seurantatutkimukseen osallistumista.
Unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö iäkkäässä väestössä on hyvin yleistä. Jopa kolmannes iäkkäistä käyttää niitä. Kaikkein vanhimmat ja huonokuntoisimmat ovat tyypillisimpiä näiden lääkkeiden käyttäjiä.
– Lääkkeiden pitkäaikaiskäyttäjillä havaittiin tutkimuksessa muita enemmän masennusoireita, erilaisia ruumiillisia oireita, toimintakyvyn heikkoutta ja unihäiriöitä, Puustinen sanoo.
Lääkkeiden yhteiskäyttö lisää kognitiivisen toimintakyvyn laskun vaaraa
Väitöstutkimuksessa kuvattiin ensimmäisen kerran väestöpohjaisesti jo kognitiivisesti heikentyneillä lisääntynyt kognitiivisten haittojen vaara unilääkkeiden tai rauhoittavien lääkkeiden yhteiskäytössä muiden keskushermostoa lamaavien lääkkeiden kanssa.
Lisäksi todettiin yhteiskäytön lisäävän haittoja myös kognitiivisesti terveillä.
Unilääkkeistä eroon neuvonnalla ja psykososiaalisella tuella – melatoniini ei paranna vieroitustuloksia
Väitöstutkimuksen kaksoissokkoutetussa ja satunnaistetussa osassa unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttäjiä vieroitettiin vuosia ja jopa vuosikymmeniä kestäneestä unilääkekäytöstä vain kuukauden vieroitusjaksolla melatoniinin ja lumelääkkeen tuella.
– Yllättäen unilääkkeiden vieroitustulokset eivät olleet parempia melatoniinia saaneilla, vaikka kuukauden vieroitusjakson tulokset lääkärin ja sairaanhoitajan tukemina olivat hyviä. Neuvonnalla ja psykososiaalisella tuella voi olla unilääkevieroituksen tuloksiin suurempi merkitys kuin melatoniinilla vieroituslääkkeenä, Puustinen toteaa.
Tulokset eivät tue nykyisiä, vallitsevia unettomuuden ja ahdistuneisuuden hoitokäytäntöjä. Väitöstutkimuksen perusteella pitkäaikaista unilääkkeiden tai rauhoittavien lääkkeiden käyttöä ei voida suositella vallitsevista hoitokäytännöistä huolimatta.
Väitöstutkimukseen osallistui yhteensä 873 tutkittavaa: Porin kaupunginsairaalassa tutkittiin 164 äkillisesti sairaalahoitoon joutunutta iäkästä, Liedon kunnassa seurattiin väestöpohjaisesti kahdeksan vuoden ajan 565 kognitiivisesti hyväkuntoista ja 52 kognitiivisesti heikentynyttä iäkästä sekä Porin opetusterveyskeskuksessa vieroitettiin unilääkkeistä 92 ikääntyvää ja iäkästä.
***
Perjantaina 23. toukokuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Satakunnan keskussairaala, auditorio N2, Sairaalantie 3, Pori) julkisesti tarkastettavaksi LL Juha Puustisen väitöskirja ”Benzodiazepines and Cognitive Functioning in Older Adults. With Emphasis on Long-Term Use and Withdrawal" (Bentsodiatsepiinit ja ikääntyvien kognitiivinen toimintakyky – pitkäaikaiskäyttö ja vieroitus). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Hannu Koponen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä.
LL Juha Puustinen on syntynyt 1982 Outokummussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2001 Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta. Lääketieteen lisensiaatiksi Puustinen valmistui 2008 Turun yliopistosta. Puustinen työskentelee Turun yliopistossa neurologian kliinisenä opettajana sekä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vs. erikoislääkärinä ja hallinnollisena erikoistuvana lääkärinä. Väitös kuuluu yleislääketieteen alaan.