Työmarkkinoiden joustavuus voi johtaa hyväksikäyttöön ja pahimmillaan pakkotyöhön (Väitös: VTM Natalia Ollus, 2.12.2016, oikeussosiologia)

24.11.2016

Natalia Ollus tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja työperäistä ihmiskauppaa Suomessa. Tutkimus paljastaa talouden ja työmarkkinoiden rakenteellisen muutoksen johtaneen siihen, että työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän joustoa. Tämän seurauksena erityisesti ulkomaalaiset työntekijät ovat vaarassa joutua hyväksikäytön uhreiksi. Väitöstutkimuksen mukaan hyväksikäyttö muodostaa jatkumon, jonka toisessa päässä ovat alipalkkaus ja huonot työolot – toisessa ääripäässä ihmiskauppa ja pakkotyö.

 

​Turun yliopiston tiedote 24.11.2016

Tutkimuksen mukaan kyse ei ole vain yksittäisistä huonoista ja hyväksikäyttävistä työnantajista, vaan laajemmasta rakenteellisesta ongelmasta.

– Globalisaation seuraukset näkyvät työntekijöiltä vaadittavana entistä suurempana joustavuutena. Työntekijällä ei ole muita vaihtoehtoja kuin suostua työntekoon huonoista ehdoista huolimatta. Erityisesti kielitaidottomat ja oikeuksistaan tietämättömät ulkomaalaiset työntekijät joutuvat helposti hyväksikäytetyksi työmarkkinoilla, Turun yliopistossa väittelevä Natalia Ollus sanoo.

Väitöskirjan mukaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy Suomessa esimerkiksi ravintola-, siivous-, rakennus- ja maatalousaloilla. Näillä sektoreilla erilaiset lailliset, mutta etenkin heikossa asemassa olevien työntekijöiden näkökulmasta ongelmalliset käytännöt, kuten nollasopimukset ja pitkät alihankintaketjut, ovat tavallisia. Työntekijä ei uskalla valittaa työehdoistaan, koska pelkää työpaikkansa menettämistä.

Hyväksikäytön jatkumo

Ollus hahmottaa työperäistä hyväksikäyttöä jatkumon käsitteen kautta.

– Hyväksikäytön muotojen voidaan ajatella muodostavan lievemmistä vakavampiin tekoihin perustuvan jatkumon. Jos hyväksikäyttö on tarpeeksi vakavaa, voi kyseessä olla ihmiskauppa ja pakkotyö.

Esitutkintaviranomaisten on vaikea tunnistaa hyväksikäyttöä, koska uhrit eivät itse hae apua, rikosnimikkeet ovat vaikeita ja päällekkäisiä, ja hyväksikäytön kokonaisvaltaisuutta on vaikea hahmottaa. Esitutkintaviranomaisten huomio kiinnittyy myös usein työnantajien talousrikoksiin, jolloin työntekijöihin kohdistuva hyväksikäyttö jää vähemmälle huomiolle. Samaan aikaan ihmiskauppaa on totuttu pitämään äärimmäisenä rikollisuuden muotona, johon liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Olluksen mukaan näin ei kuitenkaan ole.

– Työperäinen ihmiskauppa ei välttämättä tarkoita äärimmäistä väkivaltaa ja pakottamista, vaan se on työnantajan harjoittamaa kokonaisvaltaista hyväksikäyttöä, jossa työntekijän ei ole mahdollisuuksia lopettaa työntekoa, koska hänellä ei ole muita vaihtoehtoja, Ollus painottaa. 

Työvoiman hyväksikäyttö tulisi nähdä yhteisörikoksena

Yhteisörikoksina on perinteisesti pidetty talousrikoksia ja muita yritysten toiminnassa tehtäviä rikoksia, kuten ympäristön vahingoittaminen. Olluksen väitöskirjassa esitetään, että myös työvoiman hyväksikäyttö tulisi nähdä yhteisörikoksena.

– Käsite ”työnantajan hyväksikäyttörikokset ja aiheuttamat haitat” laajentaisi yhteisörikollisuuden tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen talousrikoksista ja työturvallisuusrikoksista kattamaan myös työntekijöihin henkilöinä kohdistuvan hyväksikäytön. Tällöin kyseessä ei olisi pelkästään yhteiskuntaan kohdistuvista talousrikoksista, vaan myös hyväksikäytetty työntekijä nähtäisiin rikoksen uhrina, Natalia Ollus sanoo.

***
VTM Natalia Ollus esittää väitöskirjansa From Forced Flexibility to Forced Labour: The Exploitation of Migrant Workers in Finland julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.12.2016 klo 12.15 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Elina Pirjatanniemi (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Anne Alvesalo-Kuusi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

VTM Natalia Ollus on syntynyt vuonna 1974 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Mattlidens gymnasiumissa vuonna 1993. Korkeakoulututkintonsa (VTM) Ollus suoritti Helsingin yliopistossa vuonna 2001. Väittelijä työskentelee erikoissuunnittelijana YK:n yhteydessä toimivassa Euroopan kriminaalipolitiikan instituutissa. Väitöksen alana on oikeussosiologia.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 513 5987 tai 029 566 5284, natalia.ollus(at)om.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/ollus_natalia.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://heuni.fi/en/index/publications/heunireports/reportseries84fromforcedflexibilitytoforcedlabourtheexploitationofmigrantworkersinfinland.html  

Luotu 24.11.2016 | Muokattu 17.12.2018