Työelämän muutoksessa tutkinnonjälkeisen koulutuksen merkitys kasvaa (Väitös: KM Kaisa Hytönen, 11.11.2016, kasvatustiede)

​KM Kaisa Hytösen väitöskirjassa tutkittiin akateemisen ja työelämäasiantuntijuuden yhdistämistä korkea-asteen tutkinnonjälkeisessä koulutuksessa vastauksena työelämän työntekijöille asettamiin uusiin vaatimuksiin. Tulokset osoittivat, että koulutuksen ja työelämän risteyksessä järjestettävällä korkea-asteen tutkinnonjälkeisellä koulutuksella näyttää olevan erityisen tärkeä merkitys uusilla ja nopeasti kehittyvillä aloilla, joilla ei vielä ole vakiintunutta tietämystä ja koulutusmalleja asiantuntijuuden kehittymisen tueksi.

– Monet tavanomaiset työpaikat eivät yksinään pysty tarjoamaan erikoistunutta tietämystä ja riittävästi mahdollisuuksia oppia monimutkaista osaamista ja asiantuntijuutta, jota muuttuvassa työelämässä ja etenkin uusilla ja nopeasti kehittyvillä aloilla tarvitaan. Tällöin työpaikan ulkopuolisilla ammatillisilla yhteyksillä on erityisen tärkeä merkitys oppimiselle ja asiantuntijuuden päivittämiselle, Turun yliopistossa väittelevä Kaisa Hytönen toteaa.

Hytösen mukaan työelämän risteyskohtaan sijoittuvat täydennyskoulutusmallit voisivat olla erityisen sopivia asiantuntijoille, jotka jo ovat työelämässä, mutta joutuvat kehittämään asiantuntijuuttaan uudenlaisten ammatillisten vaatimusten edessä. Ne tarjoavat mahdollisuuden osaamisen päivittämiseen ilman, että jo korkeakoulututkinnon jo suorittaneet vievät koulutuspaikkoja niiltä, joilla sellaista ei vielä ole.

Lyhyelläkin työelämäkokemuksella voi nousta avaintoimijaksi

Väitöskirjassa tutkittiin ammatillisen kehittymisen kannalta tärkeiden sosiaalisten verkostojen kehittymistä. Tulokset osoittivat, että ammatillisten asiantuntijayhteyksien ja -verkostojen kehittyminen koulutusinstituutioiden ja työelämän välimaastoon sijoittuvien koulutusten aikana ei tapahdu helposti, vaan vaatii tietoisia ponnisteluja ja tukea. 

– Tulokset osoittivat myös, että perinteisistä käsityksistä poiketen myös nuori ja lyhyen ammatillisen kokemuksen omaavat työntekijä voi nopeasti saavuttaa keskeisen avaintoimijan ja tiedonvälittäjän aseman ammatillisessa yhteisössä, mikäli hänellä itsellään on vahva pyrkimys joustavan ja monipuolisen asiantuntijuuden kehittämiseen.

Kahden ohjaajan malli osoittautui toimivaksi

Tutkimuksessa todettiin, että niin sanottu kahden ohjaajan malli, jossa tarjotaan osallistujalle asiantunteva ohjaaja sekä yliopistosta että työelämästä, on onnistuessaan tehokas keino tukea uuden tietämyksen syntymistä sekä uusien tietojen ja taitojen oppimista. Parhaimmillaan kahden ohjaajan käyttöön perustuva malli auttaa osallistujia yhdistelemään erilaisista tietokulttuureista tulevaa tietoa ja käytänteitä ja näin luomaan huippuosaamista ja uusia innovaatioita.

– Työpaikkojen käytännölliset tarpeet ja akateemisen maailman tieteellinen näkökulma ja standardit eivät kuitenkaan välttämättä kohtaa kehitettäessä uusia yhteistyön muotoja korkeakoulutuksen ja työelämän välille. Yhteisiä standardeja ja ohjenuoria tulisikin luoda, jotta koulutuksen laatua voidaan parantaa, Hytönen sanoo.

***

KM Kaisa Hytönen esittää väitöskirjansa Bridging academic and working life expertise in continuing professional education: A social network perspective julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.11.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Petri Nokelainen (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena dosentti Tuire Palonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

KM Kaisa Hytönen on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Sipoon lukiossa vuonna 2003. Korkeakoulututkintonsa (KM) Hytönen suoritti Helsingin yliopistossa vuonna 2010. Väittelijä työskentelee hankekoordinaattorina Turun yliopistossa. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 375 1881, sakahy@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/hytonen_kaisa.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://doria.fi/handle/10024/125617