Turvallisuusjohtamisesta tullut osa hyvää merimiestaitoa (Väitös: MMM Jouni Lappalainen, 17.6.2016, maantiede)
Varustamoja ja laivoja koskeva kansainvälinen turvallisuusjohtamiskoodi on parantanut selvästi esimerkiksi hätätilanteisiin varautumista ja harjoittelua. Jouni Lappalainen todensi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että parikymmentä vuotta sitten pakolliseksi tullut turvallisuusjohtaminen on tullut osaksi hyvää merimiestaitoa. Tutkimus toi kuitenkin esille myös merkittäviä puutteita esimerkiksi poikkeamien ja vaaratilanteiden raportoinnin suhteen.
Turun yliopiston tiedote 9.6.2016
Kansainvälinen turvallisuusjohtamiskoodi (ISM-koodi) tuli pakolliseksi parikymmentä vuotta sitten. Koodin mukaan varustamoissa ja laivoilla oli otettava käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmät. Käyttöönottoa perusteltiin sillä, että se myötä voidaan parantaa merenkulun turvallisuuskulttuuria. Ennen ISM-koodin käyttöönottoa oli tapahtunut useita vakavia merionnettomuuksia mm. Herald of Free Enterprisen kaatuminen, Estonian uppoaminen ja Scandinavian Starin tulipalo. Turvallisuuskulttuurin puutteiden katsottiin olleen yhtenä merkittävänä syynä noissa onnettomuuksissa.
Lappalainen tarkastelee väitöskirjassaan, miten suomalaiset merimiehet ovat ottaneet ISM-koodin vastaan; onko koodista ollut heille hyötyä ja onko koodilla ollut toivottua vaikutusta turvallisuuskulttuurin paranemiseen. Tutkimusta varten haastateltiin 94 merenkulun piirissä toimivaa henkilöä. Tutkimukseen osallistui seitsemän suomalaista varustamoa ja tutkimuksen aikana Lappalainen vieraili 13 laivalla.
– Pääpiirteissään haastateltavat suhtautuivat myönteisesti turvallisuusjohtamiseen ja näkivät turvallisuusjohtamisjärjestelmät hyödyllisinä ja jopa välttämättöminä. Haastateltavien mukaan myös turvallisuuskulttuuri on ajan oloon parantunut, koska ISM-koodin myötä turvallisuusasiat ovat olleet enemmän esille ja turvallisuudesta on huolehdittu järjestelmällisemmin ja yhdenmukaisemmin. Erityisesti hätätilanteisiin varautumiseen ja harjoitteluun oli tullut merkittävä parannus ISM-koodin myötä, Lappalainen sanoo.
Tutkimus paljasti myös voimakasta kritiikkiä turvallisuusjohtamista kohtaan. Varsinaisesti ISM-koodia ei kritisoitu mutta sen soveltamisesta käytäntöön ei oltu aina tyytyväisiä. Turvallisuusjohtamisen katsottiin aiheuttavan liiallista paperityötä ja jossain määrin tarpeetonta byrokratiaa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän ohjeet eivät haastateltavien mukaan aina vastaa käytännön työn tarpeita, jolloin niitä on hankala noudattaa.
– Tutkimus toi esille myös merkittäviä puutteita poikkeamien ja vaaratilanteiden raportoinnin suhteen, mikä on kuitenkin yksi keskeisistä ISM-koodin vaatimuksista, Lappalainen sanoo.
Lappalaisen mukaan turvallisuusjohtamisen soveltamista voitaisiin parantaa ottamalla laivojen henkilökunta enemmän mukaan kehittämään turvallisuutta. Myös eri toimijoiden, kuten varustamoiden ja viranomaisten yhteistyötä pitää kehittää edelleen sekä kansallisesti mutta myös kansainvälisesti.
***
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Jouni Lappalainen esittää väitöskirjansa Finnish maritime personnel’s conceptions on safety management and safety culture julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.6.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jens-Uwe Schröder-Hinrichs (World Maritime University, Malmö, Ruotsi) ja kustoksena professori Jussi S. Jauhiainen. Tilaisuus on englanninkielinen.
MMM Jouni Lappalainen on syntynyt vuonna 1961 Säämingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1980 Piispanmäen lukiossa Savonlinnassa. Korkeakoulututkintonsa (MMM) Lappalainen suoritti 1991 Helsingin yliopistossa. Väitöksen alana on maantiede.
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 442 3586, jouni.lappalainen[at]trafi.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/lappalainen_jouni.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/123659
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet
