Tuotevastuun rinnalle on muodostumassa ylikansallinen tuotantovastuu (Väitös: OTM, FM Jaakko Salminen, 3.11.2017, oikeustiede)

​Turun yliopiston tiedote 26.10.2017

Skellefteån käräjäoikeudessa Ruotsissa alkoi 17. lokakuuta 2017 pääkäsittely tapauksessa, jossa yli seitsemänsataa chileläistä vaatii vahingonkorvausta ruotsalaiselta kaivosyhtiöltä Boliden AB:lta. Kanteen taustalla on väite siitä, että 80-luvulla Boliden olisi tietoisesti tilannut myrkyllisen kaivoskuonan loppukäsittelyn chileläiseltä yritykseltä, joka käytännössä ei kykenisi kuonan turvalliseen loppukäsittelyyn. Lopulta kuona aiheuttikin myrkytysepidemian, jonka uhrit nyt käyvät oikeutta kaukana kotoaan Pohjois-Ruotsissa.

– Samankaltaisia tapauksia on lukuisia, ja niiden voi nähdä hiljalleen lisänneen tilaajayritysten vastuunottoa. Näistä orastavista tilaajayritysten korvausvastuuta ja toimintatapoja koskevista muutoksista huolimatta vastaavia katastrofeja ilmaantuu kuitenkin jatkuvasti lisää. Ne herättävät kysymyksen tuotantovastuusta eli siitä, missä määrin ja miten tilaajayritykset ovat vastuussa niiden ylikansallisiin toimitusketjuihin kuuluvien yritysten tuotantoon liittyvistä ongelmista, Turun yliopistossa väittelevä Jaakko Salminen sanoo.

Tuotantovastuun ajatuksen taustalla on tuotantotoiminnan sirpaloituminen ylikansallisiin, sopimus- tai omistusrakenteiden kautta järjestettyihin toimitusketjuihin. Yksityiset tilaajayritykset, kuten vaikkapa auto-, vaate- ja elektroniikka-alan merkkivalmistajat, pystyvät tehokkaasti hallinnoimaan ylikansallisia toimitusketjujaan. Yleensä tehokkaan hallinnan taustalla ovat kustannustehokkuuteen, tuotekehitykseen tai yrityksen imagoon liittyvät syyt.

– Sen sijaan toimitusketjun hallinta vaikkapa ympäristöllisistä tai työsuojelullisista näkökulmista ei herätä samankaltaista mielenkiintoa tilaajayrityksissä huolimatta siitä, että nämä usein tietoisesti ulkoistavat toimintaansa maihin, joissa ympäristö- tai työsuojelulainsäädäntö on puutteellista, Salminen huomauttaa.

Tuotevastuun historia tarjoaa lähtökohtia tuotantovastuun käsitteellistämiselle

– Kysymys tilaajayrityksen oikeudellisesta vastuusta muita toimitusketjun osapuolia ja vaikkapa ympäristöllisiä tai työsuojelullisia intressejä kohtaan on lapsenkengissään niin Suomessa kuin maailmalla. Väitöskirjassani korjaan tätä puutetta tarkastelemalla ylikansallista tuotantovastuuta niin oikeudellisesta kuin tuotantotaloudellisesta näkökulmasta, Salminen sanoo.

Oikeudellisen tarkastelun taustalla on tuotevastuun kehitys 1900-luvun alussa, jolloin sopimusvastuu ja sopimuksenulkoinen vahingonkorvausvastuu yhdistyivät koko tuotantotoiminnan kattavaksi vastuumuodoksi. Vertailemalla tuotevastuun oikeushistoriallista kehitystä Englannissa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ranskassa Jaakko Salminen toteaa, että tuotevastuun historia ja nykykäytännöt tarjoavat lukuisia lähtokohtia tuotantovastuun oikeudelliselle käsitteellistämiselle, esimerkiksi vastuun jakautumisen tai sopimusrajat ylittävän vastuun oikeudellisen perustan kartoittamisen muodossa.

Keskeisenä tuotantovastuun perusteena toimii tosiasiallisen hallinnan mahdollisuus.

– Väitöskirjassani esitän hallintajaottelun, joka auttaa havainnollistamaan sopimusten varaan rakentuvia toimitusketjujen hallintatekniikoita. Jaottelu mahdollistaa myös normatiiviset kysymyksenasettelut lainsäätäjän ja tuomioistuinkäytännön osalta. Erityisesti esiin nousee kysymys siitä, missä määrin yritystä voidaan pitää vastuussa toimitusketjunsa hallinnan tietoisesta laiminlyönnistä, Salminen sanoo.

Jaottelu omistuksellisesti ja sopimuksellisesti järjestettyihin toimitusketjuihin

Tuotantovastuun hahmottamisen helpottamiseksi tutkija esittää erottelua omistuksellisesti eli yhtiörakenteiden kautta järjestettyihin toimitusketjuihin ja toisaalta sopimuksellisesti eli sopimusrakenteiden kautta järjestettyihin toimitusketjuihin. Jaottelu on merkittävä myös käytännöllisesti. Omistuksellisesti rakentuvissa toimitusketjuissa keskeinen rooli vastuun todentamisessa on sopimuksenulkoisella vastuulla, joka on usein kantajien kannalta haitallinen paitsi todistustaakan myös kanteen prosessuaalisten reunaehtojen, kuten vanhenemisaikoja ja vahingonkorvauksen määrää sääntelevään lainsäädännön osalta.

– Väitän, että sopimuksellisesti rakentuvissa toimitusketjuissa keskeinen rooli on sopimusvastuulla sopimusten varaan rakentuvien hallintamekanismien vuoksi. Tällä erottelulla on keskeinen merkitys paitsi kantajan todistustaakan, myös toimitusketjun hallintaan kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen perusteella soveltuvan lain osalta.

Sopimuksellisten hallintamekanismien parempi ymmärtäminen voi auttaa osaa kantajista siirtämällä tuotantovastuukanteiden painopistettä sopimuksenulkoisesta vastuusta kohti sopimusvastuuta. Tämä ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia.

– Niin oikeudelliselta kuin taloudelliselta kannalta optimaalinen lopputulos näyttäisi edellyttävän tuotevastuun kaltaista, sopimus- ja sopimuksenulkoisen vastuun yhdistävää ja sopimusrajoitteista riippumatonta oikeudellista vastuurakennelmaa. Toisin kuin tuotevastuun syntyaikoina sata vuotta sitten Yhdysvalloissa, tällaiseen lopputulokseen tarvitaan globalisoituneessa maailmassa lähes varmasti lainsäätäjän väliintuloa. Nyt lainsäätäjän väliintulosta on löydettävissä orastavia merkkejä viimeaikaisessa yhdysvaltalaisessa, ranskalaisessa ja jopa EU-lainsäädännössä, Jaakko Salminen sanoo.

***

OTM, FM Jaakko Salminen esittää väitöskirjansa From National Product Liability to Transnational Production Liability: Conceptualizing the Relationship of Law and Global Supply Chains julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.11.2017 kello 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Vibe Ulfbeck (Københavns Universitet, Tanska) ja kustoksena professori Mika Viljanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

OTM, FM Jaakko Salminen on syntynyt vuonna 1981 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Turussa vuonna 2000. Salminen suoritti korkeakoulututkintonsa vuonna 2008 (FM) ja vuonna 2011 (OTM) Turun yliopistossa. Väitöksen alana on oikeustiede. Salminen työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 567 1880, jaakko.salminen@utu.fi
 
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/salminen_jaakko.jpg

Väitöskirjan sähköinen versio on saatavissa pyynnöstä väittelijältä.