Tulkin käyttö voi heikentää somalialaisten potilaiden yksityisyyttä terveydenhuollossa (Väitös: TtM Niina Eklöf, 25.5.2018, hoitotiede)

Somalikulttuurissa yksityisyys on kollektiivinen ilmiö. Asian sisällöstä riippuen yksityiset asiat voidaan pitää itsellä tai ne voidaan jakaa perheen, yhteisön tai samaa sukupuolta olevien henkilöiden kanssa. Yksilön rikkoessa tahallaan tai tahattomasti yhteisönsä yksityisyyden normeja, yksilön lisäksi hänen perheensä ja koko yhteisö saattavat joutua häpeään. Somalikulttuurin mukaan kaikki terveyteen liittyvät asiat, myös hyvin henkilökohtaiset, voidaan kuitenkin jakaa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Niina Eklöfin tutkimuksessa somalialaiset turvapaikanhakijat ja pakolaiset kertoivat luottavansa suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten vaitiolovelvollisuuteen. Heidän mielestään yksityisyys toteutuu hyvin tilanteissa, joissa potilas saa toimia oman kulttuurinsa mukaisesti ja joissa hän ymmärtää hoitoonsa liittyvät asiat.

 

– Kuitenkin sekä naiset että miehet olivat kokeneet yksityisyyden loukkaamista terveydenhuollossa. Vastaajat kertoivat, että he olivat tahtomattaan joutuneet kertomaan itsestään asioita, joita he eivät olisi halunneet kertoa. He olivat myös joutuneet paljastamaan vartalon osia, joita eivät olisi halunneet paljastaa, Eklöf kertoo.

 

Yksityisyyden loukkaaminen on somalikulttuurissa yksilön yksityisyyden loukkaamista laajempi asia. Aikaisemmat tutkimukset korostavat naispotilaiden yksityisyyden ja sukupuolisuuden huomioimista, mutta Eklöfin tutkimuksen perusteella myös miesten yksityisyyttä tulisi huomioida paremmin.

Somalialaisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa käytetään tulkkia vähentämään terveydenhuollon kielellisiä haasteita. Eklöfin tutkimuksen perusteella tulkin ei kuitenkaan koettu olevan osa terveydenhuollon tiimiä. Tulkin läsnäolon koettiin heikentävän somalipotilaan yksityisyyttä erityisesti silloin, kun kyseessä oli somalialainen tulkki.

 

– Useat somalialaiset turvapaikanhakijat ja pakolaiset sekä tutkimukseen osallistuneet terveydenhoitajat kyseenalaistivat joissain tilanteissa tulkin ammattitaidon ja vaitiolovelvollisuuden. Hoitajien mukaan tulkin läsnäolo vaikuttaa perinteiseen hoitosuhteeseen, koska potilaan ja hoitajan pitää muodostaa tietynlainen suhde myös tulkkiin, Eklöf selittää.

 

– Hoitajat kertoivat tutkimuksessa, että joskus tulkki ja potilas tuntuvat olevan enemmän ystäviä, jolloin hoitaja saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Hoitajat toivoivat lisää koulutusta sekä itselleen tulkin käyttöön liittyen, että tulkeille erityisesti terveydenhuollon tulkkauksiin, Eklöf jatkaa.

 

Eklöfin tutkimukseen osallistui somalialaisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten lisäksi terveysasemilla työskenteleviä terveydenhoitajia. Aineistot kerättiin haastatteluilla ja laadullisella kyselyllä.

 

***

TtM  Niina Eklöf esittää väitöskirjansa Somali asylum seekers and refugees in Finnish health care - focus on privacy and the use of interpreters julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.5.2018 klo 12 (Turun yliopisto, ICT-talo, Beta-luentosali, Joukahaisenkatu 3-5, Turku).

 

Vastaväittäjänä toimii dosentti Jari Kylmä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

 

TtM  Niina Eklöf on syntynyt vuonna 1975 ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa vuonna 1994. Eklöf suoritti korkeakoulututkintonsa (TtM) Turun yliopistossa vuonna 2009. Väitöksen alana on hoitotiede. Eklöf työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa yliopettajana.

 

Väittelijän yhteystiedot: p. 0503517756, niina.eklof@utu.fi

 

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/eklof_niina.jpg

 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7213-5