Tukkijätkä toi moternin maaseudulle (Väitös YTL Pekka Kaarninen, 16.11.2013)
Suomalaiseen elokuvakulttuuriin poikkeuksellisen runsaina kuuluneet tukkilaiskuvaukset heijastavat vahvasti yhteiskunnan muutosta. Elokuvissa teollisen yhteiskunnan esiairuina esitettyjen tukkilaisten mukana saapuvat uudet arvot ja aatteet muuttavat perinteistä maaseutua. Asia paljastuu yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Pekka Kaarnisen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta.
Turun yliopiston tiedote 8.11.2013
Kaarnisen väitöstutkimus Tukkijätkät ja moterni Tukkilaisuus , metsätyö ja metsäteollisuus suomalaisissa näytelmäelokuvissa tarkastelee, miten suomalaisissa näytelmäelokuvissa on kuvattu tukkilaisia, metsätyötä ja metsäteollisuutta.
Tutkimukseen mukaan otettujen elokuvien valmistumisaika ulottuu sotaa edeltäneestä maatalousyhteiskunnasta 2000-luvun takautuviin kuvauksiin.
– Alun kuvauksissa kaiken lähtökohtana oli ristiriita. Kausityöläiset, kiertävät jätkät tulevat maaseudulle. Melko pian suhtautuminen muuttuu kuitenkin suvaitsevaiseksi, Kaarninen kuvaa.
Hän analysoi tutkimuksessaan 30 suomalaista elokuvaa, joissa metsäteollisuus, metsätyö ja metsätyöläiset ovat keskeisesti esillä. Lisäksi hän tarkasteli suppeasti muita suomalaisia elokuvia, joissa metsätyö ja metsäteollisuus ovat esillä.
– Suomalaisten näytelmäelokuvien tukkilaisten, metsätyön ja metsäteollisuuden kuvauksessa voidaan erottaa neljä erilaista jaksoa. 1920- ja 1930-luku olivat vakavan tukkilaiskuvauksen kautta, jota tosin piristi Tukkijoella-näytelmän filmatisoinnit. Sodan aikana ja sen jälkeen valmistui joukko vakavia maaseutuelokuvia, joissa oli tukkilaisia. 1950-luku oli tukkilaiskomedian kulta-aikaa. Television aikakaudella on valmistunut nostalgisia ja realistisia menneisyyden ja nykyisyyden kuvauksia, Kaarninen toteaa väitöskirjassaan.
Tutkimuksessa tarkastellaan miten elokuvissa kerrotuissa tarinoissa tulee esiin suhtautuminen tukkilaisiin, maalaisiin, kaupunkilaisiin, herroihin, varakkaisiin, uskontoon, perheeseen ja avioliittoon. Niiden kautta tutkitaan nykyaikaistuminen ilmenemistä elokuvissa. Elokuvien sisältöjen tarkasteluun on liitetty myös yhteiskunnallinen ja kulttuurihistoriallinen näkökulma.
– Tarkastelun kohteena ovat ennen kaikkea tekninen kehitys, teollistuminen ja kaupungistuminen sekä ihmisten elintavoissa ja asenteissa tapahtuneet muutokset, Kaarninen toteaa.
Hän nostaa esimerkiksi Matti Kassilan vuonna 1973 ohjaaman Meiltähän tämä käy –elokuvan.
– Juuri tuolloin, vuonna 1973, tapahtuu talouselämän merkittävä käänne, öljykriisi. Elokuvassa viimeinen vanhan ajan tukkilainen ja viimeinen metsäteollisuuden patruuna siirtyvät eläkkeelle, Suomi on siirtymässä tietokoneaikaan. Aikakausien muutos tulee selkeästi esille, Kaarninen sanoo.
**'*
Lauantaina 16. marraskuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Artium, Janus-sali, Sirkkalan kasarmialue, Kaivokatu 12) julkisesti tarkastettavaksi yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Pekka Kaarnisen väitöskirja "Tukkijätkät ja moterni" Tukkilaisuus, metsätyö ja metsäteollisuus suomalaisissa näytelmäelokuvissa. Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Jukka Kortti Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Salmi.
VTL Pekka Kaarninen valmistui 1986 filosofian kandidaatiksi (ylempi) ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi 1995 Tampereen yliopistosta. Väitös kuuluu kulttuurihistorian alaan.