Tietokoneohjelmien yhteentoimivuuselementtien liian vahva immateriaalioikeussuoja haittaa teknologista kehitystä (Väitös: OTL Ulla-Maija Mylly, 18.1.2014, immateriaalioikeus)
Turun yliopistossa väittelevä Ulla-Maija Mylly vertaili tutkimuksessaan Euroopan ja Yhdysvaltojen tekijänoikeus- ja patenttilainsäädännön antamaa suojaa tietokoneohjelmien yhteentoimivuuselementeille. Tutkimuksessa ehdotetaan tekijänoikeus- ja patenttilainsäädäntöön muutoksia, joilla parannettaisiin tietokoneohjelmien yhteentoimivuutta.
Turun yliopiston tiedote 9.1.2014
Lainsäädännön avulla luodaan yksinoikeuksia, immateriaalioikeuksia, joiden ajatellaan edistävän teknologista ja kulttuurista kehitystä. Immateriaalioikeuslainsäädännön keskiössä on tekijän ja keksijän oikeuksien turvaaminen. Ohjelmien luojille ja keksijöille annetaan suojaa, jotta muut eivät voisi hyötyä vapaamatkustajina ohjelman luoneen tai keksineen työstä. Immateriaalioikeuslainsäädännön tavoitteen saavuttamisen eli teknologisen kehityksen turvaamisen ajatellaan olevan mahdollista yksinoikeuksien muodossa annettujen kannustimien avulla.
Toisaalta tietokoneohjelmien yhteentoimivuus mahdollistaa eri kehittäjien luomien sovellusten liittämisen olemassa oleviin ohjelmistoympäristöihin. Tämä vie osaltaan teknologista kehitystä eteenpäin.
– Liian vahva immateriaalioikeussuoja voi estää yhteentoimivuuselementtien käytön kilpailevissa ohjelmissa. Kun immateriaalioikeussuojankin tavoitteena on teknologinen kehitys, tietokoneohjelmien yhteentoimivuuselementtien käytön mahdollistamisen kilpailevissa ohjelmissa pitäisi olla luonnollinen osa immateriaalioikeuslainsäädäntöä, Turun yliopistossa väittelevä Ulla-Maija Mylly huomauttaa.
Mylly vertaili tutkimuksessaan Euroopan ja Yhdysvaltojen tekijänoikeus- ja patenttilainsäädännön antamaa suojaa tietokoneohjelmien yhteentoimivuuselementeille sekä mahdollisuutta yhteentoimivuuden saavuttamiseen.
Yhteentoimivuus kriittinen tekijä ohjelmistoteollisuuden kehittymiselle
Euroopan ja Yhdysvaltojen tekijänoikeussäännöksillä on pyritty siihen, että tietokoneohjelmien yhteentoimivuuselementtien käyttö on mahdollista myös kilpailevissa ohjelmistoissa. Tekijänoikeus ei suojaa vahvasti yhteentoimivuuselementtejä eikä niiden käyttäminen yleensä ole tekijänoikeusloukkaus. Säännöksillä on mahdollistettu myös pääsy kyseiseen tietoon sallimalla ohjelman testaaminen.
– Nyttemmin on kuitenkin havaittu, ettei kyseisillä testimenetelmillä saavuteta kaikissa tilanteissa käyttäjien kannalta tyydyttävää toiminnallisuutta. Tämä on johtanut joissakin tilanteissa siihen, että käyttäjä on joutunut tyytymään teknologisesti muutoin huonompaan tuotteeseen tuon tuotteen paremman yhteentoimivuuden vuoksi, Mylly kertoo.
Näin ollen teknologisesti kehittyneemmillä tuotteilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä tehokkaasti markkinoille.
– Tämä on vaikuttanut negatiivisesti teknologiseen kehitykseen ohjelmistomarkkinoilla. Yhteentoimivuus vaikuttaa siten kriittisesti ohjelmistoteollisuuden eteenpäin kehittymisessä.
Tutkimuksessa ehdotetaan tekijänoikeussääntelyn muuttamista siten, että riittävä yhteentoimivuustieto olisi kaikkien kehittäjien saatavilla ilman epävarman tutkimusmenetelmän käyttämistä. Näin mahdollistettaisiin teknologinen kehitys kaikissa tilanteissa eikä yhteentoimivuuden puutteellisuus olisi tälle esteenä. Lisäksi epävarmaan menetelmään uhratut resurssit saataisiin yhteiskunnassa hyödyllisempään käyttöön.
Patenttilainsäädäntöä uudistettava tukemaan teknologista kehitystä
Patenttilainsäädäntö on ongelmallisempi yhteentoimivuuden näkökulmasta. Eurooppalaisiin säännöksiin on vasta tulossa säännös, joka mahdollistaa testimenetelmän käytön yhteentoimivuustiedon selvittämisessä. Vastaavaa säännöstä ei ole Yhdysvalloissa vielä lainkaan. Lisäksi sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa yhteentoimivuuselementin patentointi estää sen käytön muissa tuotteissa ilman patentinhaltijan suostumusta.
– Tutkimuksessa ehdotankin patenttilainsäädäntöön muutosta, jolla mahdollistettaisiin yhteentoimivuuselementin käyttö muissa tietokoneohjelmissa ilman patentinhaltijan suostumusta. Toteutuessaan tutkimuksessa ehdotetut muutokset merkitsisivät, että tekijänoikeus ja patenttilainsäädäntö edistäisivät teknologista kehitystä tehokkaammin, Ulla-Maija Mylly sanoo.
***
Lauantaina 18. tammikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Calonia, Cal1-auditorio, Caloniankuja 3) julkisesti tarkastettavaksi oikeustieteen lisensiaatti Ulla-Maija Myllyn väitöskirja ”Intellectual property protection of computer program interfaces and interoperability” (Tietokoneohjelmien rajapintojen immateriaalioikeussuoja ja yhteentoimivuus). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jens Schovsbo Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena professori Ari Saarnilehto.
OTL Ulla-Maija Mylly on syntynyt 1971 Sallassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1990 Lieksan lukiosta. Oikeustieteen kandidaatiksi Mylly on valmistunut 1995 ja lisensiaatiksi 2006 Turun yliopistosta, missä hän parhaillaan toimii tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu immateriaalioikeuden alaan.