Tieteellisten termien monimerkityksisyys mahdollistaa tarkkojen merkitysvivahteiden ilmaisemisen (Väitös: FM Milla Luodonpää-Manni, 21.6.2016, ranskan kieli)

​Turun yliopiston tiedote 16.6.2016

Yleistieteelliset termit, kuten teoria, hypoteesi, malli ja menetelmä, ovat tieteellisessä argumentoinnissa keskeisellä sijalla, mutta tutkimusta niiden käytöstä aidoissa kielenkäyttötilanteissa on vain vähän. Milla Luodonpää-Manni tarkastelee väitöstutkimuksessaan näiden termien käyttöä ranskan- ja suomenkielisissä kielitieteen alan tutkimusartikkeleissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että perinteisistä tieteen kielelle asetetuista ihanteista poiketen yleistieteellisten termien käyttö on kielentutkimuksessa vaihtelevaa. Tämä johtuu esimerkiksi tieteenfilosofisista ja alakohtaisista perinteistä.

‒ Esimerkiksi luonnontieteissä termi teoria on perinteisesti määritelty tieteelliseksi selitysrakennelmaksi, joka koostuu kumottavissa olevista väitteistä, kun taas ihmistieteissä teoria ymmärretään pikemminkin tutkimuksen abstraktiksi perustaksi, jonka arvoa arvioidaan sen hyödyllisyyden näkökulmasta. Nämä molemmat traditiot vaikuttavat ihmis- ja luonnontieteiden rajapinnalle sijoittuvassa kielentutkimuksessa, Luodonpää-Manni kertoo.

Väittelijä toteaa, että muodollisen koulutuksen lisäksi termien käyttöä omaksutaan myös mallioppimisen kautta.

‒ Koska tutkijat lukevat todennäköisimmin juuri omaan aihepiiriinsä läheisesti liittyviä tutkimuksia, eri tutkimussuuntauksien välille voi kehittyä omia, toisistaan poikkeavia tapoja käyttää näitä termejä. Tämä on yksi syy siihen, miksi yleistieteellisten termien käyttö voi vaihdella yhden tieteenalan sisälläkin.

Kielitieteessä tarvetta metateoreettiselle keskustelulle

Luodonpää-Manni tarkasteli tutkimuksessaan sitä, millaisia tieteellisiä rakennelmia yleistieteellisillä termeillä nimetään. Hän havaitsi, että lisäksi näiden termien merkityspotentiaalit ovat osittain päällekkäisiä. Esimerkiksi tieteellistä selitystä voidaan nimetä ainakin termeillä teoria, hypoteesi ja malli ja tutkimustekniikkaa termeillä menetelmä, metodi ja malli. Termivalintaan vaikuttavat ainakin tieteellisen rakennelman laajuus, varmuusaste ja abstraktiotaso.

‒ Teoria, malli ja hypoteesi muodostavat jatkumon, jossa näillä termeillä nimettyjen tieteellisen rakennelmien laajuus, varmuus ja abstraktius laskevat teoriasta hypoteesiin päin kuljettaessa. Toisaalta termivalintaan vaikuttavat myös tiedostetut tai tiedostamattomat termeihin liitetyt mielikuvat, Luodonpää-Manni toteaa.

Väittelijän mukaan vaihtelu termien käytössä kuitenkaan tuskin johtaa vakaviin väärinymmärryksiin, koska tutkimusartikkelien lukijakunta koostuu pääasiassa alan asiantuntijoista.

Termien merkityksen joustavuus pikemminkin tarjoaa tutkijalle keinoja ilmaista tarkkoja vivahteita, jotka koskevat esimerkiksi selitysrakennelman laajuutta, yhtenäisyyttä ja varmuutta.

‒ Kielitieteessä olisi kuitenkin tarvetta laajemmalle metateoreettiselle keskustelulle, Luodonpää-Manni huomauttaa.

***

Filosofian maisteri Milla Luodonpää-Manni esittää väitöskirjansa 'Théorie', 'hypothèse', 'modèle' et 'méthode' dans le domaine de la linguistique: Perspectives sémasiologique et onomasiologique ('Teoria', 'hypoteesi', 'malli' ja 'metodi' kielentutkimuksessa: Semasiologinen ja onomasiologinen näkökulma) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 21.6.2016 klo 12 (Turun yliopisto, Päärakennus, luentosali II, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Francis Grossmann, (Université Stendhal-Grenoble 3, Ranska) ja kustoksena professori Eija Suomela-Salmi, Turun yliopisto. Tilaisuus on ranskankielinen.

FM Milla Luodonpää-Manni on syntynyt vuonna 1980 Torniossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2000 Klassikon lukiossa Turussa. Korkeakoulututkintonsa (FM) Luodonpää-Manni suoritti Turun yliopistossa 2006. Väitöksen alana on ranskan kieli.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0400 543 762, mikalu@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/luodonpaa_milla.JP

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/123718