T-auttajasolut, elimistön puolustajat (Väitös FM Minna Kyläniemi, 4.10.2013)
T-auttajasolut ovat tärkeitä elimistön puolustajia. Niiden erilaistuminen on tarkoin säädelty prosessi, johon vaikuttavat monet eri signaalinvälitysreitit ja yksittäiset molekyylit. FM Minna Kyläniemi löysi väitöstutkimuksessaan tyypin 1 ja 2 T-auttajasolujen erilaistumiseen vaikuttavia uusia tekijöitä.
Turun yliopiston tiedote 26.9.2013
Kyläniemi tutki niin sanottua kinaasiperhettä. Sen jäsenten todettiin ilmentyvän enemmän tyypin 1 auttajasoluissa ja vaikuttavan positiivisesti näiden solujen erilaistumiseen. Tämän lisäksi Kyläniemi tarkasteli solukuoleman säätelyyn liitettyä geeniä, jonka kaksi eri muotoa vaikuttaa vastakkaisesti ja eri tavoin tyypin 1 ja 2 auttajasolujen erilaistumiseen.
T-auttajasolut ovat tärkeitä elimistön puolustautuessa erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. T-auttajasolut voivat erilaistua moniin erilaisiin alaluokkiin, joilla on omat tehtävänsä puolustusreaktioissa ohjaten muiden immuunisolujen toimintaa. T-auttajasolujen alatyypeistä tunnetaan parhaiten tyypin 1 ja tyypin 2 solut.
Tyypin 1 solut suojaavat elimistöämme solunsisäisiltä taudin aiheuttajilta, kun taas tyypin 2 solut ovat tärkeitä solujen ulkoisia taudin aiheuttajia, kuten loismatoja, vastaan.
Näiden solujen erilaistuminen on tarkkaan säädelty prosessi, koska kontrolloimaton T-auttajasoluvaste voi johtaa moninaisiin sairauksiin kuten astmaan, allergiaan, tyypin 1 diabetekseen tai psoriasikseen. T-auttajasolujen erilaistumisen säätelyn mekanismien tunteminen on siten tärkeää, kun selvitetään immuunivälitteisten sairauksien patogeneesiä.
Työssä käytettiin vastasyntyneiden napanuoran verestä eristettyjä erilaistumattomia T-auttajasoluja. Tämä ainutlaatuinen lähdemateriaali antaa mahdollisuuden tutkia ihmisen T-auttajasolujen erilaistumista laboratorio-olosuhteissa. Suuri osa immunologisesta tutkimuksesta tehdään erilaisten hiirimallien avulla. Siksi on erityisen tärkeää pyrkiä selvittämään T-auttajasolujen erilaistumiseen vaikuttavia tekijöitä myös ihmisen soluilla.
Työssä hiljennettiin geenejä RNA interferenssin avulla ja pyrittiin näin selvittämään tutkittavien geenien merkitystä ihmisen T-auttajasolujen erilaistumisessa. Tutkimuksen tulokset antavat mielenkiintoisen pohjan jatkotutkimuksille näiden geenien merkityksestä T-auttajasolujen erilaistumisen säätelyssä.
***
Perjantaina 4. lokakuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (BioCity, Mauno Koivisto -keskuksen auditorio, Tykistökatu 6) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Minna Kaisa Kyläniemen väitöskirja ”Regulation of lymphocyte response in vitro and in vivo” (Lymfosyyttivasteen säätely in vitro ja in vivo). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Hilde Cheroutre La Jolla Instituutista Kaliforniasta ja kustoksena professori Riitta Lahesmaa.
FM Minna Kyläniemi on syntynyt vuonna 1979 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1998 Forssan yhteislyseosta. Kyläniemi on valmistunut filosofian maisteriksi 2003 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tutkijakoulutettavana. Väitös kuuluu lääketieteellisen biokemian ja genetiikan alaan.