Syöpää sairastavat lapset liikkuvat liian vähän – väittelijä selvitti aktivoivien videopelien vaikuttavuutta liikunnan lisäämisessä (Väitös: TtM Lotta Hamari, 6.4.2018, hoitotiede)
Syöpää sairastavat lapset liikkuivat hoitojen aikana yhtä paljon – tai pikemminkin yhtä vähän kuin terveet lapset vapaa-aikanaan. Noin kolmasosa terveistä lapsista liikkui tunnin päivässä vapaa-aikanaan ja loput vähemmän. Tulos selviää TtM Lotta Hamarin Turun yliopistossa tarkastettavasta hoitotieteen väitöskirjasta. Terveiden lasten oletettiin liikkuvan enemmän kuin syöpää sairastavien, koska heidän vointinsa on parempi ja mahdollisuudet liikkua paremmat. Vaikka aihe vaatii vielä jatkotutkimusta, tulokset ovat suuntaa antavinakin huolestuttavia erityisesti terveiden lasten näkökulmasta. Tutkimuksen tulosten valossa voidaan kuitenkin nähdä positiivisena, ettei vakava sairaus ja sen hoidot välttämättä vähennä lasten liikunnan määrää terveisiin verrattuna.
Turun yliopiston tiedote 3.4.2018
Suomessa noin kaksisataa 0–19-vuotiasta lasta ja nuorta sairastuu vuosittain syöpään. Lasten syövän hoidon kehitys on ollut menestystarina ja sairastuneista yli 80 % on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Syöpä on henkeä uhkaava sairaus, jota hoidetaan tehokkaasti mutta aggressiivisesti. Sairaus ja sen hoidot jättävät jälkensä, ja noin kaksi kolmasosaa selvinneistä kärsii myöhemmin elämässään erilaisista fyysisistä ja psykososiaalisista myöhäisvaikutuksista.
Lapsuusiän syöpään sairastumiseen ei vaikuta liikunta tai liikkumattomuus, mutta sen myöhäisvaikutusten ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa liikunnalla on suuri merkitys. Sen vuoksi liikunnan edistäminen heti hoitojen alkuvaiheista lähtien on tärkeää.
TtM Lotta Hamari tutki väitöskirjatyössään aktivoivien videopelien mahdollisuuksia edistää syöpää sairastavien lasten fyysistä aktiivisuutta.
– Aktivoivat videopelit eivät tässä kokeellisessa asetelmassa näyttäneet edistävän lasten fyysistä aktiivisuutta syöpähoitojen alkuvaiheessa. Tulokset antoivat kuitenkin lupaavia viitteitä siitä, että oikein ajoitettuna ja kohdennettuna näiden pelien pelaaminen voisi aktivoida lapsia jo hoitojen aikana osana suurempaa kokonaisuutta edistää liikuntaa sairaalassa ja kotona. Lapset innostuivat pelaamaan pelejä ja käyttämään myös aktiivisuumittaria, joka oli tutkimuksessa yksi fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmä, Hamari kertoo.
Väitöstutkimuksessaan Hamari selvittikin myös kaupallisen aktiivisuusmittarin soveltuvuutta lasten liikunnan määrän mittaamiseen.
– Tutkitun mittarin sykäysmääriä voitiin verrata tutkimuskäyttöön tarkoitetun aktiivisuumittarin sykäysmääriin liikuttaessa matalilla tehoilla, mutta kohtalaisen ja korkean tehon liikunnan aikana mittari yliarvioi askelsykäysten määrää tutkimuskäyttöön tarkoitettuun aktiivisuusmittariin verrattuna, Hamari huomauttaa.
Sen lisäksi, että syöpää sairastavat lapset liikkuvat hoitojen aikana vähän, neljäsosalla heistä oli riski saada motorisia vaikeuksia tai heillä oli jo vaikeuksia liiketaidoissa, kuten tasapainossa, heittämisessä ja kiinniottamisessa sekä käden hienomotorisissa tehtävissä.
– Näiden kaikkien kehittämisessä liikunnalla on tärkeä merkitys, Hamari korostaa.
Koettu fyysinen pätevyys oli yhteydessä liikunnan määrään
Hamarin väitöskirjan tuloksista selvisi, että lasten kokema fyysinen pätevyys, esimerkiksi se, miten taitavaksi kokee itsensä liikunnassa muihin saman ikäisiin verrattuna, oli yhteydessä lasten vapaa-ajan liikunnan määrään.
Tulosten avulla voidaan edistää sekä terveiden että syöpää sairastavien lasten liikuntaa
Väitöskirjatutkimuksen tuloksia ja tutkimuksen aikana opittua voidaan hyödyntää kehitettäessä perinteisiä ja uusia digitaalisia keinoja tukea lasten liikuntaa yleisest – ja erityisesti syöpää sairastavien lasten liikuntaa.
– Aktivoivia digitaalisia pelejä ja sovelluksia eri potilasryhmille tulisi tulevaisuudessa kehittää myös mobiilialustoille, ja tutkia niiden luotettavuutta, pätevyyttä ja soveltuvuutta terveydenhuollon käyttöön, Hamari korostaa.
Tutkimusyhteistyössä olivat mukana Turun yliopistosta hoitotieteen laitos, tulevaisuuden teknologioiden laitos, kasvatustieteiden tiedekunta sekä Paavo Nurmi -keskus, Åbo Akademin informaatioteknologian laitos, Skövden yliopisto, Turun kaupungin lasten ja nuorten poliklinikka, Turun ammattikorkeakoulun terveys- ja hyvinvointiyksikkö sekä TAYS ja TYKS.
***
TtM Lotta Hamari esittää väitöskirjansa Assessment and Promotion of Physical Activity in Children – with Special Reference to Children Diagnosed with Cancer julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.4.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Arja Häkkinen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
TtM Lotta Hamari on syntynyt vuonna 1985 ja kirjoitti ylioppilaaksi Nokian lukiossa vuonna 2004. Hamari suoritti korkeakoulututkintonsa (TtM) Turun yliopistossa vuonna 2013. Väitöksen alana on hoitotiede. Hamari työskentelee Tampereen yliopistossa tutkijana ja yrittäjänä Qvalidi Oy:ssä.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0407555344, lotta.hamari@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/hamari_lotta.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7154-1