Synnynnäinen immuniteetti vaikuttaa nivelreuman etenemiseen (Väitös: MSc Cecilia Hagert, 2.12.2017, biolääketiede)
Cecilia Hagert on Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan laajentanut käsitystä kroonisen niveltulehduksen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus osoitti, että makrofagi-solujen mannoosireseptori on potentiaalinen kohde kehitettäessä uusia hoitoja psoriaasiartriittiin ja nivelreumaan. Tutkimus on myös lisännyt tietoa siitä, miten reaktiiviset happiradikaalit säätelevät näihin sairauksiin liittyviä mekanismeja.
Turun yliopiston tiedote 28.11.2017
Noin yksi prosentti väestöstä sairastaa nivelreumaa, joka aiheuttaa vakavia nivelkipuja ja -vaurioita. Tietty alaryhmä psoriasispotilaista sairastaa psoriaasiartriittia, jossa on samanlaisia niveloireita kuin nivelreumassa. Kumpaankaan sairauteen ei ole vielä parannuskeinoa, mutta nykyisillä hoitomenetelmillä voidaan helpottaa oireita. Psoriaasiartriitti ja nivelreuma ovat molemmat autoimmuunisairauksia, joissa immuunijärjestelmä hyökkää potilaan omia soluja vastaan.
Immuunijärjestelmä jakautuu synnynnäiseen ja hankittuun immuniteettiin. Synnynnäinen immuniteetti on kehon ensimmäinen reaktio viruksia ja bakteereita vastaan; se on nopea mutta epätarkka. Tulehduksen seuraavassa vaiheessa aktivoituu hankittu immuniteetti, joka hyökkää täsmällisesti tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan. Molemmissa järjestelmissä on sisäänrakennettu säätelymekanismi, joka ohjaa immuunisoluja, jotta ne eivät reagoi liian voimakkaasti tai hyökkää kehon omia soluja vastaan. Vielä ei tiedetä, miksi säätely ei toimi autoimmuunisairauksissa kuten nivelreumassa tai psoriaasiartriitissa.
Nykyisen teorian mukaan hankittu immuniteetti vaikuttaa nivelreuman etenemiseen. Synnynnäisen immuniteetin roolia ei ole kunnolla selvitetty nivelreuman kroonisessa vaiheessa, mutta sen tiedetään vaikuttavan sairauden alkamiseen. Psoriaasiartriitti puolestaan etenee synnynnäisen immuniteetin myötävaikutuksesta. Hagertin väitöstutkimus on keskittynyt tutkimaan näiden tautien kehittymistä ja erityisesti synnynnäisen immuniteetin roolia siinä. Tutkimus tehtiin luomalla krooniselle niveltulehdukselle uusi tautimalli, joka oli riippumaton hankitusta immuniteetistä, mutta riippuvainen synnynnäisestä immuniteetistä.
– Tuloksista selvisi, että synnynnäinen immuniteetti voi yksinään edistää kroonista niveltulehdusta. Niveltulehduksen tautimallia ja psoriaasiartriittimallia käyttämällä löysimme synnynnäisistä immuunisoluista reseptorin, jonka osoitimme olevan osa sairauden vaimennussäätelyä, Hagert selittää.
Happiradikaalit saattavat säädellä immuunijärjestelmää
Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että happiradikaaleilla on merkitystä autoimmuunisairauksien säätelyssä. Happiradikaalit ovat pieniä molekyylejä, jotka reagoivat ympäristönsä kanssa erittäin herkästi. Reagoimalla ympärillä olevien molekyylien kanssa happiradikaalit voivat toimia immuunijärjestelmän säätelijöinä. Hagert esittää väitöstutkimuksessaan, että happiradikaalien vähäisyys voi edesauttaa autoimmuunisairauden etenemistä joko normaalia vakavampaan tai krooniseen suuntaan.
– Tutkimme happiradikaalien roolia luomalla uuden tautimallin, joka mahdollisti happiradikaalien toiminnan hallinnan. Näin pystyimme päättelemään, että happiradikaalit ovat merkittäviä niin sairauden alkamisessa kuin oireiden kehittymisessä, Hagert sanoo.
Erityisen kiinnostavaa oli se, että happiradikaalit vaikuttivat sairauden ensimmäisessä vaiheessa sekä synnynnäiseen että hankittuun immuniteettiin. Kuitenkin sairauden myöhemmissä vaiheissa radikaalit vaikuttivat vain synnynnäiseen immuniteettiin, eli niillä ei ollut vaikutusta hankitun immuunijärjestelmän solutyyppeihin.
***
MSc Cecilia Hagert esittää väitöskirjansa The Innate Immune System as a Driver of Rheumatoid Arthritis julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 2.12.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku
Vastaväittäjänä toimii professori Robert Harris, Karolinska Institute, Ruotsi ja kustoksena akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen, Turun yliopisto. Tilaisuus on englanninkielinen.
MSc Cecilia Hagert on syntynyt vuonna 1987 Ruotsissa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) Linköpingin yliopistossa Ruotsissa vuonna 2011. Väitöksen alana on biolääketiede. Hagert toimii Turun yliopistossa jatko-opiskelijana.
Väittelijän yhteystiedot: acphag@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/hagert_cecilia.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7026-1