Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät yhteydessä valtimoiden jäykistymiseen ja sydämen rakenteeseen jo lapsuudessa (Väitös: LL Hanna Mikola, 25.5.2018, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)
Hanna Mikola osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että useat sydän- ja verisuonisairauksille altistavat tekijät, kuten insuliiniresistenssi sekä kohonnut verenpaine ja seerumin kolesterolipitoisuus, ovat yhteydessä valtimoiden jäykistymiseen nuorella iällä. Verenpaine, paino, liikunta sekä syntymäpaino heijastuivat sydämen vasemman kammion massaan nuoruudessa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että varhaisella iällä aloitetulla ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnalla voidaan edistää ihanteellista sydänterveyttä nuoruudessa.
Turun yliopiston tiedote 16.5.2018
Valtimoiden jäykistyminen ja sydämen vasemman kammion massa ovat yhteydessä ateroskleroottisen valtimotaudin päätetapahtumiin, kuten aivohalvaukseen, sydäninfarktiin ja sydänperäiseen kuolemaan.
– Sydän- ja verisuonisairauksien päätetapahtumat ilmenevät vasta aikuisuudessa, mutta valtimotauti kehittyy hiljalleen vuosikymmenien aikana jo lapsuudesta saakka. Varhaisia valtimotaudin muutoksia voidaan tutkia kajoamattomasti ultraäänen avulla, esimerkiksi valtimoiden joustavuuden, sisäseinämän paksuuden ja sydämen vasemman kammion massan avulla, Mikola kertoo.
Mikolan tutkimuksessa havaittiin, että valtimot jäykistyvät ja sydämen vasemman kammion massa kasvaa jo lapsuudessa.
Valtimotautia ennustavia varhaismuutoksia voidaan tutkia ultraäänen avulla
Väitöskirjatutkimus on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa toteutettavaa Sepelvaltimotaudin Riskitekijöiden Interventioprojekti (STRIP) -tutkimusta. Tutkimuksessa on seurattu 28 vuoden ajan alun perin yli tuhatta lasta, joiden sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät on mitattu toistuvasti lapsuudesta aikuisuuteen. Tutkimushenkilöiden valtimoiden joustavuus mitattiin ultraäänellä 11–19 vuoden iässä ja sydämen vasemman kammion massa 15–19 vuoden iässä.
– Tutkimuksemme tärkeä viesti on, että useat kardiometaboliset riskitekijät ovat yhteydessä valtimoiden jäykistymiseen ja sydämen rakenteeseen jo lapsilla.
Väitöskirjatutkimus osoittaa lisäksi, että sydänterveydelle myönteisten tekijöiden kasautuminen, ihanteellinen sydänterveys, on yhteydessä ohuempaan aortan sisäseinämäpaksuuteen ja juostavampaan aorttaan.
Kardiometabolisten riskitekijöiden kehittymistä voidaan ehkäistä
Ylipainoon sekä korkeaan verenpaineeseen ja seerumin kolesterolipitoisuuteen voidaan vaikuttaa edistämällä terveellisiä elämäntapoja. Tutkimuksessa havaittiinkin, että varhaisella iällä aloitettu ravitsemus- ja elämäntapaneuvonta edisti ihanteellista sydänterveyttä nuoruudessa.
– Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta ihanteellisinta olisi, ettei riskitekijöitä kehittyisi. Terveellisten elämäntapojen omaksuminen lapsuusiässä on tärkeää sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Tutkimuksen tuloksia tulisi hyödyntää kohdistamalla sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy aikaisempaa aktiivisemmin lapsiin ja nuoriin pyrittäessä parantamaan sydänterveyttä läpi elämän.
***
LL Hanna Mikola esittää väitöskirjansa Cardiac left ventricular mass and arterial stiffness from childhood to early adulthood - association with cardiometabolic risk factors. The Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project (STRIP). julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.5.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Leo Niskanen (Helsingin ja Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Katja Pahkala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Hanna Mikola on syntynyt vuonna 1985 ja kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulun lukiossa vuonna 2004. Mikola suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2012. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede. Mikola työskentelee Mehiläisessä työterveyshuoltoon erikoistuvana lääkärinä.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0503813220 hanhie@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/mikola_hanna.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7232-6