Suositus vähensi makeanmyyntiä yläkouluissa - ei vaikutusta Etelä-Suomen kouluihin (Väitös: HLL Rami Kankaanpää, 28.11.2014, sosiaalihammaslääketiede)
21.11.2014
HLL Rami Kankaanpään väitöstutkimuksen mukaan yläkoulut noudattivat Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen vuonna 2007 antamaa suositusta makeanmyynnin lopettamiseksi vaihtelevasti maan eri osissa sekä erikokoisissa kouluissa. Tutkimuksessa selvisi myös, että oppilaiden kouluaikainen tupakointi ja napostelu olivat yleisempiä kouluissa, jotka sallivat koulualueelta poistumisen välitunneilla.
Turun yliopiston tiedote 21.11.2014
Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen vuoden 2007 suositus makeamyynnin lopettamiseksi kouluissa vähensi makeaa myyvien yläkoulujen osuutta 56 prosentista 41 prosenttiin vuoteen 2009 mennessä.
Kankaanpään mukaan on hyvä asia, että pelkällä suosituksella saadaan aikaan näinkin suuri muutos kohti terveellisempää kouluympäristöä. Samalla hän on kuitenkin huolissaan lisääntyneestä eriarvoisuudesta sekä maantieteellisesti että koulun koon suhteen. Lapissa makean koulumyynti saatiin lähestulkoon loppumaan ja Länsi-Suomessakin makeaa myyvien koulujen määrä puolittui.
- Etelä-Suomen koulut ja oppilasmäärältään suuret koulut kuitenkin jatkoivat myyntiä lähes entiseen tapaan, kertoo Kankaanpää.
Myyntipaikoissa ja -tuotteissa tapahtui muutosta parempaan suuntaan. Erityisesti laski sokeristen virvoitusjuomien myynti automaateista, 22 prosentista 9 prosenttiin. Automaattimyynnin lasku on Kankaanpään mukaan hyvä siksi, että automaateissa limsat ovat usein jatkuvasti saatavilla.
- Silloin niitä myös litkitään pitkin päivää, mikä on huono erityisesti hampaiden kannalta, sillä happohyökkäys ei pääse lainkaan taukoamaan, toteaa hammaslääkäri Kankaanpää.
Koulualueelta poistumisen salliminen lisäsi oppilaiden tupakointia ja napostelua
Suomen kaikki yläkoulut kattavassa tutkimuksessa havaittiin, että sekä kouluaikainen tupakointi että napostelu olivat yleisempiä kouluissa, jotka sallivat koulualueelta poistumisen välituntien aikana tai eivät pystyneet sitä valvomaan.
- Näissä kouluissa oppilaat myös ostivat tupakkaa ja naposteltavaa lähiseudun kioskeista, kaupoista ja huolto-asemilta useammin kuin muissa kouluissa, kertoo Kankaanpää.
Tutkimuksen mukaan myös koulualueella tapahtuva makeanmyynti lisäsi oppilaiden kouluaikaista makean napostelua. Kankaanpään mukaan tulokset vahvistavat sitä käsitystä, että kouluympäristöllä on tärkeä rooli elintapojen oppimisessa, niin hyvässä kuin pahassa.
- Koulu on potentiaalinen ympäristö edistää nuorten terveyttä, mutta pahimmassa tapauksessa se voi olla myös paikka oppia epäterveellisiä tapoja, kuten tupakointia tai makean napostelua, usein vanhempien tietämättä, Kankaanpää sanoo.
Naisopettajat miehiä innokkaampia käyttämään uutta opetusmateriaalia
Tämän päivän terveydenedistämisen kouluissa tulisi Kankaanpään mukaan olla kouluihin sisään rakennettua, niin että itse kouluympäristö on terveellinen. Tällöin se kestää myös taloudellisesti huonommat ajat, jolloin resurssit terveydenhuollon ammattilaisten kouluvierailuihin ovat niukat. Tähän pyrittiin myös Hammaslääkäriliiton vuonna 2008 yläkoulujen terveystiedon opettajille jakamalla Suunhoito-oppaalla. Naisopettajat innostuivat useammin käyttämään opasta opetuksensa tukena kuin miesopettajat.
- Myös miesten mielipiteet suunterveysopetuksen tärkeydestä olivat naisten mielipiteitä kielteisempiä, mikä on huolestuttavaa siksikin, että pojat ovat jo valmiiksi tyttöjä laiskempia hoitamaan hampaitaan ja tarvitsisivat kipeästi juuri miesten hyvää esimerkkiä, niin koulussa, kuin kotona, kertoo Kankaanpää.
Kankaanpää peräänkuuluttaa kouluihin pysyvää, mieluiten ylös kirjattua linjausta, joka voisi käsittää muun muassa makeiden tuotteiden myynnin lopettamisen ja terveellisten tuotteiden tarjoamisen niiden sijaan.
- Terveellisestä vaihtoehdosta on tehtävä epäterveellistä helpompi valinta, niin hinnaltaan kuin saatavuudeltaankin, selventää Kankaanpää.
Koska koulujen makeanmyynti lisää oppilaiden napostelua, eikä pelkkä suositus näytä tehoavan maan kaikissa osissa, saattaisivat koulut Kankaanpään arvion mukaan kaivata linjauksen laatimisen tueksi myös aikaisempaa vahvempaa ohjausta.
***
Perjantaina 28. marraskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku) julkisesti tarkastettavaksi hammaslääketieteen lisensiaatti Rami Kankaanpään väitöskirja ”Koulut suunterveyden edistäjinä – Kansallisen makeanmyyntisuosituksen ja Suunhoito-oppaan vaikutusten arviointi”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Leena Koivusilta Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Satu Lahti Turun yliopistosta.
HLL Rami Kankaanpää on syntynyt 1984 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2003 Lapuan lukiosta. Hammaslääketieteen lisensiaatiksi Kankaanpää valmistui 2009 Oulun yliopistosta. Hän toimii yliopisto-opettajana Turun yliopiston sosiaalihammaslääketieteen oppiaineessa. Väitös kuuluu hammaslääketieteen alaan.