Suomen yhdyssanat ovat lyhyempiä ja rakenteeltaan yksinkertaisempia kuin on luultu (Väitös: FM Laura Tyysteri, 5.9.2015, suomen kieli)

​Turun yliopiston tiedote 27.8.2015

Suomen kielen yhdyssanojen rakenteesta ei ole ollut aiemmin kattavaa yleiskuvaa. Kielioppien ja sanastonkuvausten tarkoitus on kuvata kaikki se, mikä on kielessä mahdollista. Ne voivat kuitenkin antaa vääristyneen kuvan siitä, mikä kielessä oikeasti on tavanomaista.

– Tämä tutkimus tarjoaa ensimmäistä kertaa tarkkaa tilastollista tietoa siitä, millaisia suomen kielen uudet yhdyssanat ovat rakenteeltaan. Yllättävää on esimerkiksi uusien genetiivialkuisten yhdyssanojen harvinaisuus. Tulokset perustuvat lähes 30 000 uuden yhdyssanan rakenteen tilastolliseen analyysiin. Rakennepiirteiden yleisyyden lisäksi tutkimuksessa analysoidaan myös piirteiden yhteisesiintymistä, Tyysteri sanoo.

Monet periaatteessa mahdollisista rakenteista ovat harvinaisia käytössä

Suomen kielisysteemi ei juuri rajoita yhdyssanojen muodostamista. Teoriassa yhdyssanassa voi olla kuinka paljon osia tahansa. Esimerkiksi sana lähialueministerivaliokunta koostuu viidestä sanasta. Tyysterin mukaan ilmausten ymmärrettävyys kuitenkin kärsii helposti liiasta pituudesta. Suurin osa uusista yhdyssanoista onkin vain kaksiosaisia. Myös kolmiosaisia uusia yhdyssanoja syntyy jonkin verran, mutta sitä pidemmät tapaukset ovat harvinaisia.

Kielisysteemi ei aseta rajoja myöskään yhdyssanan alkuosan muodolle. Periaatteessa mahdollisia ovat kaikki sijamuodot, mutta käytössä selvästi yleisin on nominatiivi.

– Nominatiivi jättää yhdyssanan merkityksen hyvin avoimeksi. Esimerkiksi sanalla maamuuttaja on paljon enemmän tulkintamahdollisuuksia kuin sanoilla maahanmuuttaja, maassamuuttaja tai maastamuuttaja. Aina uutta sanaa muodostaessaan kielenkäyttäjä valitsee tilanteeseen sopivimman rakenteen useista eri vaihtoehdoista. Kielenkäyttäjien – yleensä tiedostamatta – tekemät valinnat heijastavat esimerkiksi sitä, millaisia rakenteita pidämme riittävän helppoina sekä tuottaa että ymmärtää, Tyysteri sanoo.

Yhteen yhdyssanaan voidaan tiivistää valtavasti informaatiota.

– Esimerkiksi sanoja kalakauppias ja katukauppias ei voi ymmärtää ilman tietoa kontekstista ja siitä, miten asiat maailmassa yleensä ovat: kaloja on tapana myydä mutta katuja ei. Useimmissa tapauksissa yksinkertainen rakenne kuitenkin riittää yhdyssanan sisältämän informaation tarkoituksenmukaiseen pakkaamiseen. Ymmärrämme toisiamme, vaikka kieli ei olisi yksiselitteistä.

Sovellusaloina kieliteknologia ja opetus

Tyysterin mukaan tutkimustuloksien tärkeimmät sovellusalat ovat kieliteknologia ja suomen kielen opetus.

– Esimerkiksi kaikissa tilanteissa oikein toimivien oikolukuohjelmien luominen on mahdotonta, jos myös uudissanojen rakennetta ei tunneta. Toki ohjelmissa on otettava huomioon kaikki kieliopillisesti mahdolliset rakenteet, mutta tieto uusien sanojen rakenteellisesta yksinkertaisuudesta auttaa painottamaan ohjelmia oikein.

Suomea vieraana kielenä opiskelevia säikytellään usein suomen kielen pitkillä sanoilla.

– Kieltä oppivalle voikin kertoa helpottavana tietona, että itse asiassa suomen kielen yhdyssanat eivät ole niin pitkiä, kuin väitetään. Kun sanojen rakenteen osaa hahmottaa, ne voi pilkkoa osiin, jolloin ymmärtäminen helpottuu.

Tutkimus tarjoaa uutta tietoa suomen kielen sananmuodostuksesta ja yhdyssanojen rakenteesta sekä suomen kielen tutkijoille että eri kieliä vertaileville typologeille. Tyysterin mukaan on tärkeää, että vertailevan tutkimuksen pohjaksi saadaan luotettavaa tietoa myös suomalais-ugrilaisista kielistä.

***

Lauantaina 5. syyskuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Fennicum, luentosali XXV, Henrikinkatu 3, Turku) julkisesti tarkastettavaksi FM Laura Tyysterin väitöskirja Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan – Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Klaus Laalo Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori emerita Kaisa Häkkinen Turun yliopistosta.

FM Laura Tyysteri on syntynyt 1982 Lohjalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2002 Juhana Herttuan lukiosta Turusta. Filosofian maisteriksi Tyysteri valmistui 2009 Turun yliopistosta. Parhaillaan hän toimii kirjastonjohtajana Padasjoella. Väitös kuuluu suomen kielen alaan.

Väitöskirjan myynti:  https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/