Suomen valtiosääntö kypsynyt ilmentämään sitoutumista eurooppalaiseen integraatioon (Väitös: OTL Janne Salminen, 15.5.2015, valtiosääntöoikeus)
Suomessa perustuslaki ja sitä koskeva tulkinta ovat nopeassa tahdissa ottaneet haltuun EU-jäsenyyden ilman, että siitä on aiheutunut näkyviä kriisejä tai ongelmia. Asia selviää Turun yliopistossa 15.5. tarkastettavasta OTL Janne Salmisen valtiosääntöoikeuden väitöskirjasta.
Turun yliopiston tiedote 7.5.2015
Suomessa toteutettu perustuslain kokonaisuudistus, sitä seurannut tarkistus ja ennen kaikkea soveltamisratkaisut ovat muuttaneet valtiosääntöä merkittävästi. Nyt omaksuttu näkemys on aiemman sisäänpäin kääntyneisyyden sijaan avoimeen valtiollisuuteen perustuva ja eurooppalaiseen integraatioon sitoutumista osoittava.
– Nykyinen näkemys poikkeaa olennaisesti aikaisemmasta, perustuslain ilmentämästä pidättyväisestä ja minimalistisesta kuvasta. Nykyinen valtiojärjestyksen perusteisiinkin kuuluva sääntely heijastelee selvää suuntautumista kansainväliseen yhteistyöhön ja sitoutumista Euroopan unionin jäsenyyteen, Turun yliopistossa väittelevä Janne Salminen arvioi.
Valtiosääntö on jäsenyyden kestäessä kypsynyt monin tavoin ilmentämään sitoutumista eurooppalaiseen integraatioon. Suomessa jäsenyydestä Euroopan unionissa on muodostunut yksi keskeisimmistä, ellei peräti keskeisin, suomalaisen valtiosääntöoikeudellisen muutoksen aiheista.
– Mikä tärkeintä, jäsenyys Euroopan unionissa ei ole heikentänyt valtiosääntöä, oikeastaan päinvastoin.
EU-jäsenyys nähdään nyt valtion toimintamahdollisuuksien laajentajana
Janne Salminen esittää tutkimuksessaan kotimaisen valtiosääntöoikeudellisen muutoksen, jossa Euroopan unionin jäsenyydestä on tullut osa suomalaista perustuslaillista järjestystä. Muutoksessa valtiosääntöisesti aluksi varsin näkymätön järjestely on tullut näkyväksi ja perustuslaille ulkoinen muuttunut sisäiseksi.
– Muutosta on pohjustanut valtion täysivaltaisuutta koskevassa ajattelutavassa ja jäsennyksessä tapahtunut huomattava, suorastaan käänteentekevä muutos, jonka johdosta jäsenyys Euroopan unionissa esitetään nyt valtion toimintamahdollisuuksien käyttönä ja laajentajana eikä rajoituksena. Tulkinnassa ja perustuslain kirjaimessa tapahtuneiden muutostenkaan vuoksi Euroopan unionin jäsenyys ei ole missään yhteydessä näyttäytynyt Suomen valtiosäännön kannalta merkittävänä ongelmana, Salminen sanoo.
Keskeisenä osana vielä suhteellisen tuoretta muutosta näkyy myös toimivallan siirtoa koskeva sääntelyn uudistuminen siten, että nyt toimivallan siirto on perustuslain tuntema, konstitutionaaliseen järjestykseen kuuluva menettely. Avoin ja aktiivinen suuntautuminen toimintaan Euroopan unionin jäsenenä yhteiskunnan kehittämiseksi näkyy myös perustuslain säännöksessä, jonka mukaan Suomi on Euroopan unionin jäsen. Yhtä lailla muutosta ilmentää tarkistetussa perustuslaissa kansalaisten rooli Euroopan unionin kansalaisina sikäli, että heillä on äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa paitsi unionin perussopimusten, myös Suomen perustuslain mukaan.
– Nämä kaikki ovat myös selviä osoituksia sitoutumisesta valtiosääntöiseen liittoon Euroopan unionin kanssa, Salminen sanoo.
***
Perjantaina 15. toukokuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Calonia, Cal1-auditorio, Caloniankuja 3, Turku) julkisesti tarkastettavaksi OTL Janne Salmisen väitöskirja Yhä läheisempään liittoon? Tutkielmia valtiosäännön integraationormin sisällöstä ja vaikutuksista. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Veli-Pekka Viljanen.
OTL, VT Janne Salminen on syntynyt 1971 Salossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1990 Hermannin lukiosta. Hän on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 1994 ja lisensiaatiksi 1999 Turun yliopistosta, jossa hän toimii tällä hetkellä yliopisto-opettajan tehtävässä. Väitös kuuluu valtiosääntöoikeuden alaan.