Suomalaisjohtaja haluaa antaa ja saada myös epavirallista palautetta (Väitös KTM Hanna Pitkänen, 5.4.2013)

​KTM Hanna Pitkänen perehtyi väitöstyössään suomalaisten johtajien palautekäytäntöihin. Pitkänen haastatteli suomalaisen suuryrityksen ylintä ja keskijohtoa ja keräsi heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan palautteen käytöstä ja vaikuttavuudesta omassa työssään.

Pitkänen keskittyi tutkimuksessaan siihen, miten johtajat itse tulkitsevat palautetta sekä sen antamista ja saamista. Perinteisesti palaute on määritelty tavoitetilan ja toteutuneen väliseksi numeeriseksi tai sanalliseksi vertailuksi menneestä. Johtajat kuitenkin näkevät palautteen paljon laajemmin.

‒ He haluavat palautetta myös nykyhetkestä. Palautetta haetaan niin tulevaisuuden tavoitteista kuin siitä, tulevatko sekä johtajat itse että heidän toimintansa hyväksytyiksi yhteisössä, Pitkänen sanoo.

Pelkkä raportointi ei riitä

Säännöllinen suoritusten mittaaminen ja raportointi on tärkeä seuranta- ja ohjausväline, mutta Pitkäsen mukaan yksinomaisena palautteena riittämätön: johtajat peräänkuuluttavat aktiivisuutta yli virallisten palautejärjestelmien.

‒ Epävirallista palautetta tarvitaan, jotta yksilöt ja yritys pystyvät toimimaan ja kehittymään päivittäin muuttuvassa ympäristössä. Epävirallisen palautteen avulla johtajat pyrkivät laajentamaan omaa näkemystään ajankohtaisella ja joskus virallista haastavallakin tiedolla.

Pitkäsen väitöstyöstä selviää, että toimivan palautekulttuurin suhteen erityisesti yritysten keskijohtoon ja omiin esimiehiin kohdistetaan paljon odotuksia. Tutkija huomauttaa, että hyvä palautekulttuuri on kuitenkin koko työyhteisön asia. Se vaatii toimivaa keskusteluyhteyttä kaikilta.

‒ Haastatellut nostivat erityisesti kiireen, liian sähköpostilla johtamisen ja omiin kuppikuntiin jämähtämisen palautekulttuuria pahiten rapauttavina tekijöinä.

Uusi malli epävirallisen palautteen hyödyntämiseen

Pitkäsen havaintojen mukaan virallinen ja epävirallinen palaute sekoittuvat toisiinsa monin tavoin, mikä vaikeuttaa epävirallisen palautteen hyödyntämistä.

‒ On tärkeää huomata, että ihmisillä on taipumus arvioida palautteen luotettavuutta, käytettävyyttä tai vaikuttavuutta sen suhteen, pitävätkö he sitä virallisena vai epävirallisena.

Pitkänen esittää väitöstyössään mallin, jonka avulla on mahdollista ymmärtää tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka viralliseksi tai epäviralliseksi tietty palaute koetaan. Uusi viitekehys tarkastelee virallisuuden ja epävirallisuuden erilaisia tulkintoja ja mekanismeja kolmen toisiinsa liittyvän ulottuvuuden avulla: palautteen lähteen, ajan ja sääntöjen näkökulmista. Mallin avulla voidaan löytää syitä myös siihen, miksi eri ihmiset tulkitsevat samojakin palautteita eri tavalla.

***
Perjantaina 5. huhtikuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Turun kauppakorkeakoulu, LS16, Rehtorinpellonkatu 3) julkisesti tarkastettavaksi kauppatieteiden maisteri Hanna Pauliina Pitkäsen väitöskirja ”Theorizing formal and informal feedback practices in management accounting through three dimensions” (Formaalien ja informaalien palautekäytäntöjen teoretisointia johdon laskentatoimessa - kolme ulottuvuutta).

Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jukka Pellinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Kari Lukka.

KTM Hanna Pitkänen on syntynyt 1979 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1998 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta. Hän on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi 2004 Turun kauppakorkeakoulusta. Pitkänen toimii assistenttina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Väitös kuuluu laskentatoimen ja rahoituksen alaan.