Suoliston bakteerien rakenteilla on merkitystä aineenvaihdunnallisissa sairauksissa (Väitös: FM Eveliina Munukka, 11.3.2016, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Filosofian maisteri Eveliina Munukka osoitti Turun ja Jyväskylän yliopistoissa tekemässään väitöstutkimuksessa, että suoliston bakteereilla, ylipainolla ja rasva-aineenvaihdunnan häiriötilalla, metabolisella oireyhtymällä, on yhteys toisiinsa. Metaboliselle oireyhtymälle ovat tyypillistä ylipaino, rasvamaksa sekä korkea kolesteroli, veren sokeri ja verenpaine

 

– Metabolista oireyhtymää sairastavien ylipainoisten aikuisten suoliston bakteeriston koostumus eroaa aineenvaihdunnallisesti terveiden normaali- ja ylipainoisten bakteeriston koostumuksesta. Sairaiden henkilöiden suolistossa oli enemmän Clostridium XIV-ryhmän bakteereja. Maksan korkea rasvapitoisuus sekä rasvakudoksen tulehdus olivat yhteydessä vähäiseen Faecalibacterium prausnitzii -suolistobakteerin määrään suolistossa, Munukka kertoo löydöksistään.

 

Yhteyksien löytyminen auttaa ymmärtämään suoliston bakteeriston merkitystä ylipainon ja metabolisen oireyhtymän synnyssä.

 

– Terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta ovat edelleen ensisijaiset keinot ehkäistä metabolista oireyhtymää. Ennen kuin terveyttä edistäviä ja tulehdusreaktiota hillitseviä bakteereita voidaan antaa osana esimerkiksi aineenvaihduntasairauksien ehkäisyä tai hoitoa, on välttämätöntä tunnistaa ne mekanismit, joilla suoliston bakteerien rakenneosat vaikuttavat rasva-aineenvaihduntaan, Munukka sanoo.

Ihmisen suoliston bakteeristo on monimuotoinen ekosysteemi, jossa voi olla jopa 1500 erilaista bakteerilajia.

Suoliston bakteereilla on tärkeitä terveyttä edistäviä tehtäviä. Ne hajottavat ja muokkaavat ravintoaineita, tuottavat ruoasta elimistölle tarpeellisia yhdisteitä, vaikuttavat elimistön immuunipuolustukseen sekä säätelevät suoliston pinnan epiteelisolukon toimintaa ja hyvinvointia.

 

– Suoliston bakteeriston häiriötila voi johtaa suolen pintasolukon vaurioon ja sitä kautta koko elimistöä häiritsevään tulehdustilaan, joka on tärkeä myötävaikuttava tekijä muun muassa lihavuudessa sekä ykkös- ja kakkostyypin diabeteksessa, Munukka kertoo.

 

Osalla Clostridium XIV-ryhmän bakteereja on flagelliineja. Flagelliinit ovat bakteerien liikkumiseliminä toimivien värekarvojen rakenteellisia osia. Flagelliini tarttuu ihmisen solujen pinnan TLR5-reseptoreihin (Toll like receptor 5). Lisääntynyt maksan rasvaisuus oli yhteydessä lisääntyneeseen TLR5:ien määrään rasvakudoksen pinnalla. Solutason tutkimuksissa havaittiin lisäksi, että suolistobakteereista peräisin oleva flagelliini tarttuessaan TLR5-reseptoriin lisäsi rasvamolekyylien vapautumista rasvasoluista ja sitä kautta lisäsi rasvan kertymistä maksasoluihin.

 

Lihavuus ja metabolinen oireyhtymä, rasvamaksa sekä kakkostyypin diabetes ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen teettämän FINRISKI 2012-väestötukimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia ja joka viides on lihava. Monien metabolisten sairauksien syntymekanismeja ei vielä tunneta yksityiskohtaisesti eikä niiden hoitoon ole olemassa riittävästi tehokkaita keinoja. Väitöskirjassa havaitut yhteydet suoliston bakteeriston ja aineenvaihdunnallisten sairauksien välillä avaavat uusia näkökulmia edellä mainittujen sairauksien ehkäisy- ja hoitokeinojen kehitystyöhön.

 

 

***

 

Filosofian maisteri Eveliina Munukka esittää väitöskirjansa Gut microbiota and metabolic disorders julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.3.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, ICT-talo, Beta-sali, Joukahaisenkatu 3-5, Turku).

 

Vastaväittäjänä toimii professori Liping Zhao (Shanghai Jia Tong University, Kiina) ja kustoksena professori Sulin Cheng, Jyväskylän yliopisto. Tilaisuus on englanninkielinen.

 

FM Eveliina Munukka on syntynyt vuonna 1977 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1996 Myllykosken lukiossa, Kouvolassa. Korkeakoulututkintonsa (FM) Munukka suoritti Turun yliopistossa 2008. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia.