Suojaavien vasta-aineiden synty vaatii perimän mutaatioita ja tiukan säätelyn (Väitös: MSc Paulina Budzynska, 20.10.2017, biolääketiede)
Paulina Budzynska esittää Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että geenien luentaa ohjaavat tekijät IRF4 ja BACH2 osallistuvat vasta-aineita tuottavien solujen kehittymiseen sekä vasta-aineiden optimointiin säätelemällä vasta-ainegeeneihin kohdistuvia mutaatioita.
Turun yliopiston tiedote 13.10.2017
Uutena löydöksenä Turun yliopistossa väittelevä Paulina Budzynska osoitti, että IRF4 säätelee B-solujen vierasaineita tunnistavan reseptorin viestitystä. B-solut tunnistavat elimistöön tunkeutuvia taudinaiheuttajia solujen pinnalla olevilla antigeenireseptoreilla, jotka viestittävät soluille puolustuksen kannalta tärkeitä signaaleja. Nämä signaalit ovat tärkeitä B-solujen elossa pysymiselle, aktivaatiolle ja erilaistumiselle vasta-aineita tuottaviksi soluiksi. Lisäksi Budzynska todisti työssään, että IRF4 on välttämätön vasta-aineiden eritykseen johtavan geenisäätelyverkoston toiminnalle.
– Tutkimuksessa osoitin lisäksi, että BACH2:lla on ennestään tuntematon tehtävä vasta-aineiden monimuotoisuuden lisääntymisessä. Vasta-aineiden monimuotoisuus syntyy B-soluissa vasta-ainegeeniä muuttamalla. Tämä genomin aktiivinen mutaatio on soluille riski, sillä se altistaa genomin virheille ja syövän synnylle. Tämän vuoksi mutaatioiden tarkka säätely on välttämätöntä, Budzynska tähdentää.
Vasta-aineiden monimuotoisuus takaa taudinaiheuttajien tunnistamisen
Budzynska osoitti väitöstutkimuksessa, että BACH2 osallistuu juuri vasta-ainegeenien mutaatioiden syntyyn ja synnystä vastaavan entsyymin säätelyyn. Vasta-aineiden monimuotoisuus on tärkeää, jotta elimistö voi tunnistaa paremmin erilaisia taudinaiheuttajia.
– B-solut suojaavat ulkoisia ja sisäisiä uhkia, kuten infektioita ja toksiineja, vastaan tuottamalla vasta-aineita. Tehokkaiden vasta-aineiden tuotto on tärkeää myös hyvän rokotteiden antaman suojan synnylle. Virheelliset signaalit B-solureseptorista tai virheellinen B-solukehityksen säätely voivat aiheuttaa immuunipuutoksia, autoimmuunisairauksia tai B-solusyöpiä. Tästä syystä perusteellinen B-solukehityksen ja sen säätelyn tunteminen transkription tasolla on välttämätöntä B-solusairauksien ymmärtämiseksi, Budzynska korostaa.
***
MSc Paulina Budzynska esittää väitöskirjansa Regulation of B cell development by transcription factors IRF4 and BACH2 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.10.2017 kello 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Olli Silvennoinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Olli Lassila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MSc Paulina Budzynska on syntynyt vuonna 1984 Puolassa. Budzynska suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) vuonna 2008 Adam Mickiewicz yliopistossa Puolassa. Väitöksen alana on biolääketiede. Budzynska työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0400280669, paumik@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/budzynska_paulina.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6965-4