Statiinilääkitys ei aina toteudu suunnitellusti – lääkärit avainasemassa hoitoon sitouttajina (Väitös: LL Heli Halava, 21.6.2016, kansanterveystiede)

​Turun yliopiston tiedote 15.6.2016

Kun alkoholin keskimääräinen viikkokulutus ylitti naisilla 16 ja miehillä 24 annosta, hoitoon sitoutumattomuuden riski kasvoi 1,6-kertaiseksi. Myös eläköityminen vähensi hoitoon sitoutumista: kaksi vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen huonosti hoitoon sitoutuneita oli 1,2-kertainen määrä kaksi vuotta eläköitymistä edeltäneeseen ajankohtaan verrattuna.

Statiinilääkityksellä voidaan vähentää valtimotautitapahtumia, joiden tyypillisimpiä ilmenemismuotoja ovat sepelvaltimo-, aivovaltimo- ja ääreisvaltimosairaus. Näiden sairauksien kokonaisriskiarviossa suurentunut kolesterolipitoisuus on yksi huomioon otettava tekijä tupakoinnin, verenpaineen, iän, sukupuolen, perimän ja sokeriaineenvaihdunnan rinnalla.  Statiinit vaikuttavat elimistön omaan kolesterolituotantoon estäen maksassa tapahtuvaa kolesterolisynteesiä. Niiden ensisijainen vaikutus perustuu veren kolesterolitason pienenemiseen. Mikäli hoitoon sitoudutaan huonosti eli potilas käyttää vähemmän kuin 80 % määrätystä lääkkeestä, jää lääkkeen arkielämän vaikuttavuus odotettua heikommaksi. 

Lääkärin tulee muistaa, ettei potilas aina sitoudu hoitoonsa. Hoito-ohjeiden noudattamista pidetään tärkeänä asiana, mutta vastaanotolla liian harvoin varmistetaan, käyttääkö potilas hänelle määrättyjä lääkkeitä annettujen ohjeiden mukaisesti.

– Toivon, että tämän tutkimuksen myötä lääkäri muistaisi kysyä potilailtaan, onko määrätty statiini ollut säännöllisessä käytössä tai monenako päivänä lääke on viimeisen kuukauden aikana jäänyt ottamatta, Turun yliopistossa väittelevä Heli Halava sanoo.

Väestötason tarkastelu mahdollisti poikkeuksellisen laajan selvityksen

Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, joissa arkielämän statiinikäyttöä tutkittiin rekisteritiedon avulla. Tavoitteena oli sekä selvittää statiinien käyttöä ja lääkemääräyskäytäntöjä että tunnistaa hoitoon sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä, jotta käytännön lääkärit voisivat hoidon toteutumisen seurannassa paremmin ylläpitää potilaan hoitomotivaatiota. Tutkimuksessa hyödynnettiin terveydenhoitoon liittyviä tietokantoja. Kaksi osatyötä tehtiin väestötasolla, mikä mahdollisti maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen laajan ja luotettavan selvityksen. Kahdessa osatyössä tietokantoihin liitettiin kyselytutkimuksilla yli 9000 potilaasta ennen hoidon aloittamista kerättyä tietoa elämäntapariskeistä.

– Väitöstutkimukseni mukaan potilaan elämäntapatekijät voivat helpottaa arviota siitä, miten potilas noudattaa annettua lääkehoito-ohjeistusta. Statiinilääkityksen ennaltaehkäisevästi aloittaneiden eli aiemmin sydänterveiden joukossa ylipainoiset, lihavat ja entiset tupakoitsijat sitoutuivat lääkitykseen keskimääräistä paremmin.

Lääkkeen ensimmäisen käyttövuoden aikana 12 % potilaista lopetti lääkityksen kokonaan. Lääkehoidon ennenaikaisen lopettamisen riski oli 1,3-kertainen, kun potilaan oma maksuosuus ensimmäisen statiinioston kustannuksista ylitti 20 euroa. Iäkkäillä, sydänsairailla, ylipainoisilla ja lihavilla potilailla lopettamisen riski oli vertailuryhmiä pienempi. Haitallinen alkoholin käyttö lisäsi lääkehoidon lopettamisen riskin naisilla 1,3-kertaiseksi mutta alkoholin riskikäyttö miehillä pienensi riskiä.

Hoidon oikea kohdentaminen tärkeää sekä kansanterveyden että -talouden kannalta

Yli 660 000 suomalaista eli lähes joka kahdeksas kansalainen, sai sairausvakuutuskorvausta statiinihoidosta vuonna 2015, jolloin Kelan tämän ryhmän lääkkeistä korvaama kokonaissumma oli lähes 36 miljoonaa euroa. Hoidon oikea kohdentaminen ja vaikuttavuuden parantaminen ovat merkittäviä sekä kansanterveyden että -talouden kannalta, sillä huono hoitoon sitoutuminen tai hoidon ennenaikainen lopettaminen lisää haitallisia valtimotautitapahtumia ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Järkevän ja ihanteellisesti vaikuttavan lääkehoidon edellytyksenä on sopivan käyttöaiheen ja sopivan lääkkeen valinnan lisäksi se, että potilas ymmärtää lääkityksensä merkityksen ja sitoutuu hoitoon. Lääkehoidon lopettamiseen tai hoitoon sitoutumattomuuteen liittyvien riskien tunnistaminen ja korjaaminen voi merkittävästi edistää kansanterveyttä.

Statiinihoitoon sitoutumista ja hoidon ennenaikaista lopettamista on selvitetty aiemmissakin tutkimuksissa, mutta elämäntapojen merkitys hoitoon sitoutumisessa on uutta tietoa. Myös uusien lääkkeiden markkinoille tuloa ja kanavoitumista on tutkittu aiemmin, mutta statiinien osalta tätä väestötason tutkimustietoa voidaan pitää uutena.

***

Lääketieteen lisensiaatti Heli Halava esittää väitöskirjansa Statin adherence, utilisation, and prescribing patterns. Improving effectiveness of treatment julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 21.6.2016 klo 12 (Turun yliopisto, ICT-talo, Beta-luentosali, Joukahaisenkatu 3-5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikko Syvänne Suomen sydänliitosta ja kustoksena professori Jussi Vahtera Turun yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Heli Halava on syntynyt vuonna 1971 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1990 Halikon lukiossa. Korkeakoulututkintonsa (LL) Halava suoritti Turun yliopistossa 1997, sekä työterveyshuollon erikoislääkärintutkintonsa 2009 ja terveydenhuollon erikoislääkärintutkintonsa 2014. Halava työskentelee kliinisenä opettajana Turun yliopistossa. Väitöksen alana on kansanterveystiede.

Väittelijän yhteystiedot: p. 02 333 8432, heli.halava@utu.fi 

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/halava_heli.jpg 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/124128