Sote-uudistuksessa ennakko-odotukset ja julkisen terveydenhuollon tavoitteet ajautuvat helposti törmäyskurssille (Väitös: KTM Päivikki Kuoppakangas, 25.9.2015, johtaminen ja organisointi)
Julkinen terveydenhuoltomme on murroksessa. Kun organisaatioita uudistetaan, on valintapäätöksissä tunnistettava strategiset tavoitteet ja kartoitettava niiden mahdollisesti sisältämät ristiriidat. Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että uusien, innovatiivisten ratkaisujen löytäminen organisaatiouudistuksissa on mahdollista, kun valmistelutyö tehdään huolellisesti ja kopioinnin sijaan ollaan valmiita aitoon muutokseen.
Turun yliopiston tiedote 16.9.2015
Turun yliopistossa väittelevä Päivikki Kuoppakangas tarkastelee johtamisen ja organisoinnin alan väitöstutkimuksessaan päätöksentekoa ja organisaatiomallin valintaa julkisen terveydenhuollon organisaatioissa. Hän on tutkinut kolmea laboratorioliikelaitosta, jotka toimivat Suomen neljän suurimman sairaanhoitopiirin alueilla.
– Käsillä oleva sote-uudistus vie julkisen terveydenhuoltomme suureen muutokseen. Kilpailu verovaroista, rahoituksesta ja osaavasta henkilökunnasta kiristyy. Tässä tilanteessa julkisen terveydenhuollon palvelujen tehokas organisointi ja hyvä maineenhallinta ovat entistä tärkeämpiä, Kuoppakangas kuvaa tutkimuksensa ajankohtaista viitekehystä.
Aihepiirin tutkimusta on tehty Suomessa lähinnä terveystieteissä, hallintotieteissä ja laskentatoimen alalla. Kuoppakankaan artikkeliväitöskirja kiinnittyy vahvasti myös aihepiirin kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun.
Organisaatiouudistuksiin kohdistuu ristipaineita
Väitöstutkimuksen mukaan terveydenhuollon uudistamiseen kohdistuu lukuisia jännitteitä ja ristiriitoja eli johtamisen dilemmoja.
– Julkisen terveydenhuollon organisaatiot tavoittelevat toiminnallista tehokkuutta kopioimalla toimintamalleja muista kunnista ja niiden terveydenhuollon organisaatiomuutoksista. Samanaikaisesti julkisen sektorin lisääntyneet läpinäkyvyystavoitteet kasvattavat byrokratiaa.
Toinen ristiriita muodostuu siitä, että toisaalta tavoitteeksi asetetaan henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito ja parantaminen, mutta toisaalta tutkimuksessa havaittiin viitteitä uusista, tehdasmaisista työprosesseista, jotka ovat omiaan heikentämään työhyvinvointia.
– Kolmanneksi julkinen terveydenhuolto tavoittelee yksityisen sektorin liiketoimintamalleja ja aitoa kilpailua, mutta julkisen sektorin tukemien terveydenhuollon organisaatioiden kilpailu on EU:n kilpailudirektiivin vastaista. Yksityinen sektori taas katsoo julkisen sektorin organisaatioiden kilpailun aidoilla markkinoilla markkinahäiriköinniksi, Kuoppakangas sanoo.
Kaikki väitöstyössä tutkitut organisaatiot kohtasivat ulkoisia paineita tehostaa toimintojaan siirtymällä kunnalliseen liikelaitosmalliin. Liikelaitostamiseen liittyvät ennakko-odotukset ja terveydenhuollon tavoitteet muodostavat ristiriitoja eli johtamisen ja päätöksenteon dilemmoja. Dilemmoja voidaan kuitenkin ratkoa ja ristiriitoja yhteen sovittaa strategisella johtamisella. Dilemmojen tunnistaminen ja ratkaiseminen on tärkeää maineriskien välttämiseksi.
Sote-uudistus vaatii aitoa muutosta
Väitöstutkimus osoittaa, että uudistuksissa uhkaavia ristiriitatilanteita on mahdollista tasapainottaa.
– Ristiriitoja eli dilemmoja yhteen sovittamalla voidaan löytää uusia, innovatiivisia ratkaisuja organisaatioiden muutoksen ja päätöksenteon tueksi. Tutkimukseni antaa viitteitä myös siitä, että tehokkuusvaateiden ja muutosten luomaa epävarmuutta terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa voidaan ennaltaehkäistä sisäisen koulutuksen ja brändäyksen keinoin.
Kuoppakankaan mukaan Sote-uudistukseen liittyy uhkien ja ristiriitojen lisäksi myös mahdollisuuksia todelliseen muutokseen. Byrokraattisen julkisorganisaation liikelaitosmalliin organisoituminen ei kuitenkaan itsessään virtaviivaista ja tehosta organisaation päätöksentekoa tai luo tehokkuutta.
– Liikelaitokseen on syytä luoda määrätietoisesti aidosti virtaviivaistettu organisaatio, jotta sen on mahdollista saavuttaa sille asetetut tuotannontehokkuus-, laatu- ja tulostavoitteet.
Ennen organisaatiomallin valintapäätöksiä olisi hyvä perusteellisesti tutkia eri organisaatiomallien toimintaedellytyksiä.
– Myös olemassa olevan organisaatiomallin toimintojen tehostamismahdollisuuksia olisi syytä tutkia ennen uuteen organisaatiomalliin siirtymistä. Organisaatiomalli itsessään ei ole ”taikasauva”, Kuoppakangas muistuttaa.
***
Perjantaina 25. syyskuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Turun kauppakorkeakoulu, Porin yliopistokeskus, Auditorio 125, Pohjoisranta 11, Pori) julkisesti tarkastettavaksi kauppatieteiden maisteri Päivikki Kuoppakankaan väitöskirja Decision-making and choice in the adoption of a municipal enterprise form in public healthcare organisations – Reasoning, goals, legitimacy and core dilemmas (Kunnallinen liikelaitostaminen julkisen terveydenhuollon organisaatioissa – päätöksenteko, tavoitteet, legitimiteetti ja dilemmat). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Tomi J. Kallio Turun yliopistosta.
KTM Päivikki Kuoppakangas on syntynyt vuonna 1968 Kolarissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1987 Toivonlinnan lukiosta Piikkiöstä. Kauppatieteiden maisteriksi hän valmistui 2009 Turun kauppakorkeakoulusta.
Kuoppakangas toimii Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa yliopisto-opettajana ja akateemisena vastuuhenkilönä kauppakorkeakoulun Porin yksikön Asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmassa. Aiemmin Kuoppakangas on työskennellyt mm. hallinnollisena avustajana Euroopan parlamentissa. Vuonna 2013 Porin yliopistokeskus valitsi hänet vuoden tutkijaksi. Väitös kuuluu liiketaloustiede, johtamisen ja organisoinnin alaan.
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/