Solutukirangan formiinit edesauttavat syövän leviämistä (Väitös: LL, EL Maria Gardberg, 13.3.2015, patologia)
LL, EL Maria Gardbergin väitöstutkimuksessa selvitettiin äskettäin löydetyn solun tukirankaa säätelevän formiinien proteiiniperheen ilmenemistä ihmiskudoksissa ja syövissä. Tutkimuksessa selvisi, että viljellyissä syöpäsoluissa formiinit muokkasivat solutukirankaa ja osallistuivat syövän etenemiseen. Formiinien toiminnan lääkkeellinen esto saattaa tulevaisuudessa kehittyä osaksi syövän hoitoa.
Turun yliopiston tiedote 6.3.2015
Formiinit muodostavan viidentoista proteiinin perheen, jonka päätehtävänä on muokata ja säädellä solutukirankaa. Solujen aktiinitukiranka on muovautumiskykyinen rakenne, jonka avulla solut liikkuvat kudoksissa ja joka säätelee solujen tarttumista ympäristöön.
Gardbergin väitöstutkimus lisää ymmärrystä formiinien ilmentymisen monimuotoisuudesta eri elimissä ja solutyypeissä sekä osoittaa formiinien merkityksen syövän leviämisessä. Samalla tutkimuksen tulokset auttavat ennustavan syöpädiagnostiikan ja uusien syövän hoitomuotojen kehittämistä.
Tutkimuksessa kartoitettiin kolmen formiinin ilmentymistä normaaleissa kudoksissa. Tutkittavat formiinit olivat formin-like protein 1 (FMNL1), formin-like protein 2 (FMNL2) sekä formin homology 2 domain containing protein 1 (FHOD1).
- Tulokset osoittivat, että kullakin formiinilla on yksilöllinen esiintymisprofiili. FMNL1 ilmentyy vain valkosoluissa ja sileälihassoluissa, kun taas FMNL2 ilmentyy laajalti normaalikudoksissa, muun muassa kattavasti epiteliaalisissa kudoksissa. FHOD1 puolestaan ilmentyy normaalisti tukikudoksen soluissa, Gardberg tarkentaa.
Tietyillä formiineilla yhteys melanooman ja suusyövän etenemiseen
Gardbergin väitöstutkimuksen perusteella formiini FMNL2 osoittautui uudeksi itsenäiseksi ennustetekijäksi pinnallisessa melanoomassa. Melanooma on ihon syövistä huonoennusteisin ja se hoito on ensisijaisesti kirurginen.
- Osoitimme laajaa pitkään seurattua melanoomapotilaiden aineistoa käyttämällä, että FMNL2:n ilmentyminen on osassa melanoomia lisääntynyt normaaliin ihoon verrattuna. Niillä potilailla, joiden kasvaimissa kyseisen formiinin määrä oli korkea, tauti uusi ja johti kuolemaan useammin kuin potilailla, joilla arvo oli matala. FMNL2 voisi toimia kasvainmerkkiaineena, jonka perusteella valittaisiin korkean riskin potilaat saamaan syövän liitännäishoitoja, Gardberg kertoo.
Gardbergin tutkimuksessa toinen tärkeä havainto oli, että formiini FHOD1:n ilmentyminen on yhteydessä suun levyepiteelisyövän etenemiseen.
Kyseisen suun syövän kykyyn levitä liittyy monesti syöpäsolujen muuntuminen mesenkymaalisten solujen eli tukikudoksen solujen kaltaiseksi. Tämä epiteeli-mesenkymaalinen transitio (EMT) tunnetaan yksilön kehitysbiologiasta, jossa se on välttämätön kehon osien ja kudosten muovautumisessa. Suun levyepiteelisyövässä laaja EMT liitetään huonoon ennusteeseen.
- Osoitimme, että FHOD1 ilmentyy vahvasti suun levyepiteelikarsinooman EMT:ssa, sekä syöpäkudoksissa että viljellyissä syöpäsoluissa. FHOD1 osallistuu EMT:hen liitettyihin toimintoihin, kuten solujen liikkumiskykyyn ja väliaineen hajottamiseen. Formiinin toiminnan estäminen voisi siten estää syövän leviämistä, Gardberg toteaa.
**
Perjantaina 13. maaliskuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Mikron auditorio, Kiinamyllynkatu 13, Turku) julkisesti tarkastettavaksi LL, erikoislääkäri Maria Gardbergin väitöskirja ”Formin proteins in normal tissues and cancer” (Formiinit terveissä kudoksissa ja syövässä). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Robert Grosse Marburgin yliopistosta Saksasta ja kustoksena professori Ilmo Leivo Turun yliopistosta.
LL Maria Gardberg on syntynyt 1974 Tammisaaressa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1992 Vasa Övningsskolasta Vaasasta. Lääketieteen lisensiaatiksi Gardberg valmistui 1998 Turun yliopistosta. Parhaillaan hän toimii erikoislääkärinä Tyks-SAPAssa. Väitös kuuluu patologian alaan.