Solunsisäinen reseptoriliikenne pitää syöpäsoluja hengissä (Väitös: FM Jonna Alanko, 26.8.2016, biokemia)
Tuuliajolle joutuneet eli ympäröivästä kudoksesta irtautuneet syöpäsolut pysyvät hengissä solunsisäisen reseptoriliikenteen avulla. Turun yliopistossa väittelevän Jonna Alangon tutkimus paljastaa täysin uuden tavan, jolla solut välittävät ja monistavat ympäristöstään saamia elintärkeitä viestejä.
Turun yliopiston tiedote 19.8.2016
Tutkijat ovat tienneet jo vuosikymmenten ajan, että ihmisen solujen tulee olla oikealla paikallaan elimistössä, sitoutuneena kudokseen, jotta ne pysyvät hengissä. Solut tarttuvat ympäristöönsä pääasiassa solunpinnan integriini-nimisten tarttumisreseptorien avulla. Ympäristöönsä kiinnittyneet reseptorit välittävät solun selviytymiselle välttämättömiä viestejä solun sisään.
– Elimistössä leviävät syöpäsolut sen sijaan ovat kehittäneet tapoja, joilla ne pysyvät hengissä myös ollessaan tuuliajolla, Alanko kertoo.
Solut ottavat sekä aktiivisesti viestiviä että passiivisia integriinejä jatkuvasti solun sisään, ja kuljettavat näitä eri puolille solua solujen liikkuessa ja tunnustellessa ympäristöään. Integriinien häiriintynyt säätely johtaa pahalaatuisiin solumuutoksiin ja jopa syövän leviämiseen.
– Väitöskirjassani osoitimme ensimmäistä kertaa systemaattisesti, että solun pinnalla aktiivisesti viestivien integriinien liikennöinti solun sisällä on hitaampaa passiivisiin integriineihin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että aktiiviset integriinit kulkevat soluissa pidempää reittiä, Alanko sanoo.
Lisäksi Alanko osoitti vastoin aikaisempaa uskomusta, että aktiiviset integriinit lähettävät viestejä myös solun sisäisistä rakenteista, niin sanotuista endosomeista. Näin ollen aktiivisen integriinin hitaampi kuljetus yhdessä solunsisäisen viestinnän kanssa mahdollistaa pidempään jatkuvan, solun selviytymiselle tärkeiden viestien välityksen ja jopa viestien monistamisen.
– Syöpäsoluissa integriinejä kuljetetaan usein enemmän terveisiin soluihin verrattuna, mikä mahdollistaa syöpäsolujen lisääntyneen liikkumisen, mutta tulostemme perusteella myös lisääntyneen solunsisäisen viestinnän. Tämä puolestaan edistää tuuliajolle ajautuneiden syöpäsolujen selviytymistä esimerkiksi verenkierrossa, Alanko toteaa.
Tämän vuoksi solunsisäisen integriini-liikenteen estäminen vähensi ympäristöstään irtautuneiden syöpäsolujen kykyä pysyä elossa ja siten syövän leviämistä hiirikokeissa.
– Integriinien välittämät viestit ovat välttämättömiä myös terveille soluille. Ymmärtämällä paremmin integriinien kykyä viestittää solun sisältä, voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kehittää juuri tämän viestityksen estäviä lääkkeitä, jotka siten vähentäisivät tuuliajolle joutuneiden syöpäsolujen selviytymistä, Alanko painottaa.
***
FM Jonna Alanko esittää väitöskirjansa Integrin traffic and signalling - from plasma membrane to endosomes (Integriinien liikenne ja signalointi – solukalvolta solunsisäisiin endosomeihin) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.8.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, ICT-talo, Lambda-sali, Joukahaisenkatu 3-5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Patrick Caswell (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Johanna Ivaska, Turun yliopisto. Tilaisuus on englanninkielinen.
FM Jonna Alanko on syntynyt vuonna 1984 Eurassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2003 Laitilan lukiossa. Korkeakoulututkintonsa (FM) Alanko suoritti 2012 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on biokemia.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 566 9294, jhalan@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/alanko_jonna.JPG
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/124699