Solumallien avulla voidaan kehittää paremmin kohdistettuja lääkkeitä (Väitös: FM Susann Björk, 30.5.2014, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)
Lääkekehityksessä voidaan käyttää hyödyksi niin sanottuja solumalleja. Niiden avulla pyritään arvioimaan kemiallisten yhdisteiden vaikutusta ihmisen biologiaan. FM Susann Björk tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten solumallien avulla voitaisiin kehittää tehokkaampia lääkkeitä muun muassa verenpainetautiin.
Soluviljelyyn perustuvia koemalleja käytetään lääkekehitysprosessin alussa, kun pyritään arvioimaan kemiallisten yhdisteiden biologisia vaikutuksia. FM Susann Björkin väitöstutkimuksessa kehitettiin soluperustaisia koemalleja sekä menetelmiä lääkevaikutusten mittaamiseksi. Björkin työssä kehitettiin muun muassa biokemiallinen mittausmenetelmä, jonka avulla voidaan ennustaa se, miten paljon lääkeaineet supistavat tai laajentavat verisuonia.
– Lääkekehityksessä käytettävät solumallit on tunnettava hyvin tarkasti, jotta niiden avulla voidaan saada luotettavia lääkeaineiden biologisia vaikutuksia ennustavia tuloksia, Björk painottaa.
Verenpainetaudin nykyisissä lääkkeissä on vielä parantamisen varaa
Verenpainetauti ja sen liitännäissairaudet ovat tärkeä kansanterveysongelma. Käytettävissä on monia tehokkaita lääkkeitä verenpaineen alentamiseen, mutta niihin liittyy myös haittavaikutuksia.
Verenpainetta voidaan muun muassa alentaa lääkkeillä, jotka vaikuttavat aivoissa tiettyihin reseptoreihin (alfa2-adrenergisiin reseptoreihin). Samalla lääke kuitenkin vaikuttaa myös verisuonten sileälihassolujen samaan reseptoriperheeseen kuuluviin reseptoreihin, jotka puolestaan supistavat verisuonia ja näin ollen nostavat verenpainetta.
Tämän vuoksi olisi hyödyllistä kehittää lääkkeitä, jotka vaikuttavat tarkasti vain tiettyyn reseptorialatyyppiin. Vaikutuksiltaan tarkemmin kohdistetuilta lääkeaineilta voidaan odottaa parempaa tehoa ja vähemmän haittoja. Soluviljelyyn perustuvia koemalleja voidaan hyödyntää lääkeaine-ehdokkaiden biologisten vaikutusten ennakoinnissa.
***
Perjantaina 30. toukokuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Susann Björkin väitöskirja ”Cell model systems in characterizing alpha2-adrenoceptors as drug targets" (Solumallien käyttö alfa2-adrenergisten reseptorien karakterisoinnissa lääkekohteina). Virallisena vastaväittäjänä toimii Associate Professor Gunnar Schulte (Karolinska Institutet, Ruotsi) ja kustoksena professori Mika Scheinin.
FM Susann Björk on syntynyt 1979 Porvoossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1998 Borgå Gymnasiumista. Filosofian maisteriksi Björk valmistui 2003 Åbo Akademista. Parhaillaan hän toimii tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon alaan.