Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella saadaan pitkäkestoisia tuloksia (Väitös: LL Jarmo Gunn, 13.6.2014, kirurgia)
Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus näyttäisi tuovan pitkäaikaisempia tuloksia kuin pallolaajennus, käy ilmi LL Jarmo Gunnin väitöstutkimuksesta. Gunnin tutkimuksessa havaittiin myös, että verituotteiden runsas annostelu ohitusleikkauksen jälkeen ennakoi sepelvaltimotaudin vuoksi leikattujen toimenpiteen jälkeisiä aivohalvauksia.
Turun yliopiston tiedote 5.6.2014
Jarmo Gunnin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen sekä pallolaajennuksen läpikäyneitä henkilöitä 3–5 vuoden ajan toimenpiteestä. Vaikka molemmista hoitomuodoista on tutkittua tietoa yleisessä väestössä, voi käytännön potilastyössä olla vaikea valita oikea toimenpide monisairailla potilailla.
Tiedetään että ohitusleikkauksen jälkeen henkilö ei kärsi sepelvaltimotaudin komplikaatioista, kuten esimerkiksi uudesta sydäninfarktista tai kuolemasta, niin todennäköisesti kuin pallolaajennuksen jälkeen. Myöskään uusintatoimenpiteen tarve ei ole ohitusleikkauksen jälkeen niin suuri. Ohitusleikkaukseen liittyy kuitenkin paremmasta pitkän aikavälin ennusteesta huolimatta suurempi varhaisen vaiheen sairastavuus ja kuolleisuus.
– Tutkimuksemme perusteella sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vaikuttaisi suovan pitkäaikaisemman hoitotuloksen kuin pallolaajennus. Tämä pätee myös erityisryhmillä: verenohennusta saavilla eteisvärinäpotilailla sekä yli 80-vuotiailla henkilöillä. Toisaalta vanhuksilla tulokset selittyvät pitkälti huonokuntoisempien potilaiden valikoitumisella pallolaajennushoitoon, Gunn kertoo.
Aiemminkin on tiedetty verituotteiden annostelun lisäävän ohitusleikkauksen jälkeisen aivoinfarktin riskiä. Gunnin väitöstutkimuksen yli 2000 potilaan aineiston perusteella riski on riippuvainen annostelun määrästä.
– Mitä enemmän ja mitä useampaa eri verituotetta annetaan, sitä suurempi on aivohalvauksen todennäköisyys, Gunn painottaa.
Gunnin väitöskirjatyössä tutkittiin myös ohitusleikkauksen jälkeisessä elämänlaadussa tapahtuvia muutoksia. Gunn havaitsi huononevan elämänlaadun ennakoivan myöhempiä sydän- ja aivoinfarkteja sekä kuolemia jo ennen kuin potilaalla on sairaalahoitoa vaativia ensioireita.
– Elämänlaadun muutokset voisivat toimia seulontamenetelmänä riskipotilaiden tunnistamiseksi ohitusleikkauksen jälkeen, Gunn pohtii.
***
Perjantaina 13. kesäkuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Jarmo Gunnin väitöskirja ”Periprocedural prognostic factors in coronary interventions – retrospective studies” (Sepelvaltimotoimenpiteiden ennusteelliset tekijät – retrospektiivisiä tutkimuksia). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Antti Vento Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ja kustoksena professori Matti Laato.
LL Jarmo Gunn on syntynyt 1977 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1996 Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun lukiosta. Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui 2004 Turun yliopistosta. Gunn toimii parhaillaan kliinisenä opettajana Turun yliopistossa ja erikoislääkärinä Sydänkeskuksessa Tyksissä. Väitös kuuluu kirurgian alaan.