Saksalaisten vaikutus toi Vanhalle-Liivinmaalle kaupunkimuurit (Väitös: FM Rivo Bernotas 29.4.2017, arkeologia)
Pohjois- ja Keski-Baltiassa sijainnen Vanhan-Liivinmaan kaupunkien ympärille ryhdyttiin 1300-luvun alusta lähtien rakentamaan kaupunkimuureja. Vajaassa sadassa vuodessa Ilmiötä väitöstyössään tutkineen Rivo Bernotasin mukaan muurien rakentamiseen ei aina innoittanut sotilaallinen puolustustarve vaan innoittajana olivat saksalaiset uudisasukkaat ja heidän kotimaastoon tuomansa vaikutteet.
Turun yliopiston tiedote 21.4.2017
Bernotas tutki väitöstyössään Vanhan-Liivinmaan kaupunginmuurien alkuperää keskittyen erityisesti nykyisen Viron alueelle. Tärkeimpiä tutkimuskysymyksiä ovat olleet, minkälaisia muutoksia muurien rakentaminen luo kaupunkikuvassa, milloin kaupunginmuurien rakentaminen aloitettiin ja kuinka kauan niiden valmistuminen kesti sekä erosiko keskiaikaisten kaupunginmuurien rakentaminen Virossa naapurimaissa tapahtuneesta rakentamisesta ja jos, miten.
Bernotaksen mukaan kaupunginmuurien rakentaminen edellytti uudenlaisten rakennusmateriaalien kehittämistä, ja materiaalien valinta riippui suuresti kunkin paikan luonnonvaroista.
– Tiilenvalmistuksen aloittaminen Virossa korreloi selvästi 1300-luvun rakentamisen noususuhdanteen kanssa, jolloin kaupunkialueet suunniteltiin uudelleen sekä aloitettiin kaupunkien linnoitusten, kivikirkkojen ja kivitalojen rakentaminen. 1300-luvun alkupuolella erottuu tässä yhteydessä selvästi myös jätekuoppien ilmestyminen kaupunkikuvaan. Muurin rakentamisen jälkeen kaupunkien laeissa todennäköisesti säädettiin jätteiden hävittämisestä jätekuoppiin, Bernotas kertoo.
Nykyisellä Viron alueella kehitys ensimmäisistä kaupunkiasutuksen jäljistä muurein ympäröityihin keskiaikaisiin kaupunkeihin kesti keskimäärin 50–100 vuotta, ja muurit rakennettiin todennäköisesti 1300-luvulla.
– Pohjoisen Itämeren alueen ympäristössä keskiaikaisia muurein ympäröityjä kaupunkeja ei ole Liettuassa eikä Venäjällä, ja Skandinaviassakin vain muutamia. Siitä johtuen esitän, ettei kaupunkilinnoitusten rakentaminen ollut aina sidoksissa sotilaallisiin tarpeisiin, vaan syynä oli myös saksalaisten uudisasukkaiden tuoman kulttuurisen tilan erityispiirteet. Saksalainen vaikutus on selvästi säilynyt myös Ruotsin keskiaikaisten kaupunkien muureissa, Bernotas sanoo.
Latviassa kehitys ensimmäisistä kaupunkiasutuksen jäljistä muurein ympäröityihin kaupunkeihin kesti Viron tapaan 50–100 vuotta, mistä poikkeuksena on Riika.
Ruotsin keskiaikaisten kaupunginmuurien rakentaminen valmiiksi vaikuttaa noudattavan samaa ajallista mallia kuin Vanhalla-Liivinmaalla. Joissakin tapauksissa samanlaisia jälkiä on nähtävissä myös tuolloisessa kaupunkisuunnittelussa. Keskiaikaisten kaupunginmuurien rakentamisen alku Vanhalla-Liivinmaalla vaikuttaa selvästi noudattavan tavanomaista asuttamisen toimintatapaa, mikä ei ole ainutlaatuista Euroopassa.
***
MA Rivo Bernotas esittää väitöskirjansa New aspects of the genesis of the medieval town walls in the Northern Baltic Sea region julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 29.4.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Geotalo, luentosali 404, Akatemiakatu 1, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Martin Hansson (Lunds Universitet, Ruotsi) ja kustoksena professori Valter Lang (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MA Rivo Bernotas on syntynyt vuonna 1982 ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MA) Turun yliopistossa vuonna 2006. Väitöksen alana on arkeologia. Bernotas työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: p. +37253321032, rivobernotas(at)gmail.com
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/bernotas_rivo.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/134374
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet