Sairaanhoitajan muistot avaavat näkökulman jääkäriliikkeeseen, Lotta Svärd -järjestöön ja suomalaiseen SS-pataljoonaan (Väitös: FM Elina Virtanen, 5.5.2018, kulttuurihistoria)

24.04.2018

Turun yliopistossa väittelevä Elina Virtanen tarkastelee tutkimuksessaan jääkärien sairaanhoitajana toimineen Ruth Munckin (1886–1976) muistoja ja tulkintoja elämänsä kulusta. Henkilöhistoriallisten muistojen kautta Virtanen käsittelee yksilön historiallisen muistin rakentumista ja Suomen historiakulttuurisia muutoksia 1920-luvulta 1970-luvulle.

​Turun yliopiston tiedote 25.4.2018

Ruth Munck eli pitkän ja vaiherikkaan elämän osallistuen useisiin sotiin ja merkittävien järjestöjen toimintaan. Hän työskenteli ensimmäisen maailmansodan aikaan jääkärien sairaanhoitajana Saksassa. 1920- ja 1930-luvulla hän toimi korkeissa tehtävissä Lotta Svärd -järjestössä ja jatkosodan aikana suomalaisten SS-miesten parissa Saksassa. Jatkosodan jälkeen Munck tuomittiin maanpetoksesta. Vanhuusvuosinaan hän jatkoi aktiivista yhteydenpitoaan jääkäreihin ja suomalaisiin SS-miehiin.

Turun yliopistossa tarkastettavassa kulttuurihistorian väitöskirjatutkimuksessaan Elina Virtanen kysyy, miten Ruth Munck muisteli ja tulkitsi 1920–1970-luvuilla toimintaansa ja rooliaan jääkärien, lottien ja suomalaisten SS-miesten parissa. Lisäksi tutkimus käsittelee Munckin muistoja hänen maanpetostuomiostaan ja siihen johtaneista tapahtumista. Tutkimuksen päälähteinä toimivat Munckin muistelmateos, muistelmakirjoitukset ja kirjeet sekä hänen antamansa haastattelut.

Muistojen monikerroksellisuus

Tutkimuksen lähtökohdat ovat niin elämäkertatutkimuksessa kuin muistoihin liittyvässä tutkimuksessa. Virtasen tutkimus tuo esiin henkilöhistoriallisten muistojen monikerroksellisuutta. Se osoittaa, että muistoissa on läsnä niin mennyt, nykyisyys kuin tulevaisuuskin moninaisine sisältöineen, merkityksineen ja tavoitteineen.

– Ruth Munckin muistoissa oli läsnä paitsi mennyt myös muisteluhetken maailma ja tulevaisuuden intressit. Muistoillaan hän pyrki korostamaan niin jääkärien kuin suomalaisten SS-miesten sankarillisuutta ja uhrautuvuutta sekä saamaan heille kunnioitusta ja arvostusta. Munckin sydäntä lähellä olivat erityisesti ne sotilaat, jotka kärsivät sodasta kotiin palattuaan fyysisistä tai henkisistä ongelmista. Hän pyrkikin muistoillaan kannustamaan ja auttamaan heikompiosaisia sotilaita heidän elämässään. Samalla hän toi myös esiin naisten, kuten myös itsensä, sankarillisuutta.

Vaikka Ruth Munck korosti muistoissaan sairaanhoidollista ja humanitaarista rooliaan, muistoissa oli läsnä myös hänen poliittinen aatemaailmansa. Munckin valkoisiin arvoihin sidottu ajattelutapa sekä hänen Saksan-ystävyytensä säilyivät hänen koko elämänsä ajan – huolimatta siitä, että jatkosodan jälkeen kyseiset arvot kyseenalaistettiin.

Yksilön kautta kohti yleistä

Henkilöhistoriallisten muistojen tutkimuksen ohella Virtanen avaa sitä poliittista, kulttuurista ja sosiaalista aikaa ja ympäristöä, jossa Munck muistojaan kertoi.

– Ruth Munckin muistot ja tulkinnat antavat mahdollisuuden tarkastella pitkän ajan perspektiivillä ja yhden aktiivisen jäsenen kautta jääkäriliikkeen, lottien ja suomalaisen SS-vapaaehtoisliikkeen historiaa. Lisäksi hänen elämänsä tarkastelu tuo ainutlaatuisella tavalla esiin naisen aktiivista toimintaa valkoisen Suomen rakentamisessa, Saksan ja Suomen aseveljeyden ylläpitämisessä sekä jatkosodan jälkeisessä vastarintaliikkeessä. Se myös avaa näkökulman sota-ajan sairaanhoitajan työhön, Virtanen kertoo.

Virtasen tutkimus ottaa osaa ajankohtaiseen keskusteluun, jossa kiinnostus kohdentuu uuteen sotahistoriaan, suomalaisen sotienvälisen oikeiston tutkimukseen sekä Suomen ja Saksan välisten suhteiden historiaan. 

***

FM Elina Virtanen esittää väitöskirjansa Schwester, lotta ja maanpetturi. Ruth Munckin (1886–1976) muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 5.5.2018 kello 12 (Turun yliopisto, Educarium, luentosali Edu2, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Kinnunen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Marjo Kaartinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

FM Elina Virtanen on syntynyt vuonna 1978 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Linikkalan lukiossa Forssassa vuonna 1997. Virtanen suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2005 ja työskentelee historian ja yhteiskuntaopin lehtorina. Väitöksen alana on kulttuurihistoria.

Väittelijän yhteystiedot: elpavi@utu.fi.

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/virtanen_elina.jpg

Väitöskirja on julkaistu vain painettuna, ja sitä voi ostaa Sigillumin verkkokaupasta, https://sigillum.fi/kauppa  

Luotu 24.04.2018 | Muokattu 24.05.2018