Ruskean rasvan toimintaan vaikuttaa kylmän lisäksi myös ruokailu (Väitös: MSc Mueez U Din, 28.4.2018, kliininen fysiologia)
Ihmisen ruskean rasvan rooli elimistön toiminnassa on alkanut hahmottua viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kylmäaltistuksen on tiedetty olevan voimakas ruskean rasvan toimintaa aktivoiva tekijä, mutta myös yksittäisen aterian nauttiminen aktivoi ruskean rasvan toimintaa. Non-invasiivista eli kajoamatonta lääketieteellistä kuvantamista hyödyntämällä ruskean rasvan toimintaa voidaan mitata tarkasti ja näin selvittää sen saloja. Tulokset käyvät ilmi MSc Mueez U Dinin Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Turun yliopiston tiedote 24.4.2018
MSc Mueez U Din selvitti väitöstutkimuksessaan ruskean rasvan hapenkulutusta mittaamalla tämän pienen rasvakudoksen kykyä kuluttaa energiaa ja tuottaa lämpöä. Kylmässä ruskean rasvan hapenkulutus kaksinkertaistuu merkkinä termogeneesin eli lämmöntuotannon lisääntymisestä. Kylmässä ympäristössä paikallisesta lämmöntuotannosta on hyötyä etenkin verenkierron lämpimänä pitämiselle.
Koska ruskea rasva sijaitsee solisluiden yläpuolella, kaulalla sekä selkärangan vieressä, sen lämmöntuotannolla voisi ajatella olevan merkitystä erityisesti aivojen verenkierron lämpimänä pitämiselle kylmässä. Kylmäaltistuksessa hapenkulutus lisääntyy ruskean rasvan lisäksi myös kaulan syvissä pikkulihaksissa. Sen sijaan isoissa lihasryhmissä, kuten esimerkiksi olkavarren lihaksissa, hapenkulutuksen lisääntymistä ja lämmöntuotantoa ei tapahdu.
– Kaulan pikkulihasten aktivoituminen kylmässä oli hyvin mielenkiintoinen löydös, sillä se kertoo kudosten välisestä yhteistoiminnasta sekä sellaisesta lihasvärinästä, jota emme vielä tunnista palelemiseksi, kertoo u Din.
– Erityisen mielenkiintoinen havainto tutkimuksissani oli ruokailun jälkeen havaittava hapenkulutuksen lisääntyminen. Hapenkulutus kasvoi ruokailun jälkeen saman verran kuin kylmässä, sanoo u Din.
Aterian aiheuttamaa ruskean rasvan aktivoitumista ei ole aiemmin osoitettu ihmisillä, vaikka sen olemassaolosta on kiistelty jo vuosikymmeniä.
Ruskean rasvan koostumus kertoo aineenvaihdunnan tilasta
Tutkimuksessa tutkittaville henkilöille annettiin tavallinen ateria, joka sisälsi kasvislasagnea, leipää, salaattia ja ruokajuoman. Tämän jälkeen mitattiin ruskean rasvan hapenkulutusta. Mittaukseen käytettiin PET-kuvantamista, joka on kudokseen kajoamatonta aineenvaihdunnan kuvantamista.
– Juuri PET-kuvantaminen yhdistettynä tietokonetomografiaan oli se menetelmä, jolla pystyttiin kymmenen vuotta sitten osoittamaan kiistatta, että aikuisilla ihmisillä on elimistössään toimivaa ruskeaa rasvaa. Väitöstutkimuksessani menin vielä astetta syvemmälle ja selvitin, miten tietokonetomografiaa voi hyödyntää ruskean rasvan tutkimuksissa, U Din kertoo.
– Ruskean rasvan koostumuksella eli sillä, kuinka paljon rasvavarastoa solun sisällä on, oli yhteys ruskean rasvan omaan toimintaan. Lisäksi koostumus oli yhteydessä kehon painoindeksiin, vyötärönympärykseen ja joihinkin verestä mitattaviin rasva-arvoihin, u Din kertoo.
Näin ollen ruskean rasvan koostumus kertoo myös osaltaan koko kehon aineenvaihdunnan tilasta.
– Ruskeaa rasvaa tutkittaessa mitataan kuvantamisen lisäksi aina useita eri tekijöitä verenkierrosta. Samanaikaisesti tehdään myös kehon energiankulutuksen mittaus epäsuoralla kalorimetrialla. Näillä mittauksilla olen tutkimuksissani voinut osoittaa myös ruskean rasvan toiminnan yhteyden kehon energiankulutukseen, u Din tiivistää.
***
MSc Mueez U Din esittää väitöskirjansa Oxidative metabolism and non-invasive characterisation of brown adipose tissue in adult humans julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 28.4.2018 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Atso Raasmaja (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pirjo Nuutila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MSc Mueez U Din on syntynyt vuonna 1988 Pakistanissa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) Turun yliopistossa vuonna 2013. Väitöksen alana on kliininen fysiologia. U Din työskentelee tutkijana Turun PET-keskuksessa.
Väittelijän yhteystiedot: p. +358417027723, muudi@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/udin_mueez.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7220-3